Viljelijä keksi savolaisen koeputkimansikan – keräsi somessa yli 200 000 katsojaa

Mansikantuotannossa käytettävän muovin määrä on häirinnyt Paavo Korhosta. Toisaalta muoviset koeputketkin saattavat lisätä maaperän muovikuormaa. ”Ei ihan mitä vaan materiaalia voi niissä käyttää.” Kuva: Paavo Korhonen

Savolaista koeputkimansikkaa.

Sitä kuopiolainen mansikanviljelijä Paavo Korhonen kylvi pelloilleen, kun täydennysistutuksesta jäi yli taimia.

Korhosta uuden kokeilu pelloillaan on kiinnostanut aina.

"Tämä on tämmöinen savolainen kokeilujuttu. Jokainen saa itse päättää ottaako sitä tosissaan vai ei."

Korhonen jakaa somessa tilansa Rytkyn Luomun arkea somenimellä Rytkyn Tavis. Instagramin, Facebookin ja Tiktokin puolella koeputkiviljelmistä kertova video keräsi huiman kiinnostuksen: Näyttökertoja eri alustoilla on yhteensä yli 200 000.

Oranssissa salaojaputkessa on myös pieniä reikiä ilmastoinnin takaamiseksi. Kuva: Paavo Korhonen

Häntä on pitkään mietityttänyt muovin käyttö perinteisessä mansikanviljelyssä. Muovi ei poistu luonnosta ikinä, Korhonen summaa videolla.

”Tuskin asiat suoraan pelkällä putkihommalla ratkeavat, mutta kun kokeilee jotakin, syntyy idea. Ehkä joku keksii jotakin muuta.”

Mansikoita myydään tilalta pääasiassa itsepoimintana. Kuopion kupeessa konsepti on ollut onnistunut. Kysyntää on toisinaan enemmän kuin mansikkaa.

Parhaillaan koeputkimansikat kukkivat.

”Uskon, että mansikoita tulee. Kasvaako mansikka sellaiseksi pystymalliseksi vai ei ja mitä muuta ongelmia ilmenee — jää nähtäväksi.”

Lajikkeina tilalla viljellään Verdiä ja hollantilaista Falcoa.

Putkissa on Verdiä kun sitä jäi yli täydennysistutuksista, Korhonen mainitsee. ”Falco olisi saattanut olla parempikin, koska siinä näkyy olevan terhakampi, pystysuuntainen kasvu.”

Kokeilussa ”koeputkina” on ollut useita erilaisia putkia.

40 millimetrin vesijohtoputki osoittautui mansikan kannalta liian kapeaksi. ”Ne eivät päässeet ylös.”

Muiden putkien, kuten harmaan 60 millimetrin putken ja oranssin salaojaputken kohdalla tilanne näyttää lupaavammalta.

Tälle kesälle tilalla uutta on ajanvarausjärjestelmä: poiminnasta kiinnostuneille lähetetään tekstiviesti, kun poiminta-aikoja aukeaa. ”Satoennusteet saan laskettua poimintasaantojen perusteella”, Korhonen kertoo. Arkistokuva. Kuva: MT:n arkisto

Vielä on näkemättä, kuinka altis koeputkiviljelmä on esimerkiksi taudeille verrattuna perinteiseen mansikkapeltoon.

Tekniikan tarjoamien, uusien vaihtoehtojen hyödyntäminen kiinnostaa Korhosta.

Luomumansikassa kitkemisen määrä on merkittävä. ”Sitä lähinnä rupesin miettimään, eikö nyt joku robottiruohonleikkuri voisi tehdä oman osansa.”

Robottien hinnat ovat viime aikoina laskeneet. Koska mansikanviljely on sivutoiminen kesätyö, erilaisia kokeiluja voi myös tehdä rennosti ilman suuria paineita ja riskejä.

Ideoita jatkokehitykseen on tullut sosiaalisen median kautta. Yksi ehdotettu vaihtoehto on käyttää mansikkamuovirullien putkia kasvatuksessa.

”Ensi vuoteen voi kokeilla taas erilaisella mallilla.”

Huomioita tuli myös robottiruohonleikkurin hyödyntämiseen. Robotti ei nykyisellään pystyisi leikkaamaan siistiksi putken reunaa.

”Joku ehdotti, että jos putkessa olisi kaulus joka rajoittaisi, ettei ihan nurmi nousisi putken seinämää vasten.”

Kulukuri on kuitenkin pidettävä mielessä, eli käytettävän vaihtoehdon on oltava halpa, jos sen halutaan joskus korvaavan perinteiset katemuovipenkit.

”Toisaalta jos välttyy kitkemistyöltä kolme päivää hehtaarilta kesällä, aika äkkiä se alkaa maksamaan takaisin.”