Maatalous

Korona korostaa sikaloiden työvoimapulaa

Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg uskoo, että sianlihantuotannon paras ohjauskeino on vapaaehtoisuus.
Johannes Tervo
Vapaaporsitus keskusteluttaa sikayrittäjiä. koska uuteen menetelmään siirtyminen vaatii investointeja.

Sikatilat ovat jo ennen koronaepidemiaa kärsineet työvoimapulasta, mutta nyt huoli ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuudesta on entistä suurempi.

”Kuka auttaa, jos sikatilan avainhenkilö sairastuu”, pohtii Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg.

Työvoimaongelmaa on alettu ratkoa kehittämällä ammatillisten oppilaitosten, ammatti­korkeakoulujen ja Helsingin yliopiston kanssa sikaosaamisverkostoa.

Sen tarkoitus on tarjota opiskelijoille mahdollisuus suorittaa sikatiloilla työssäoppimisjaksoja, harjoitteluja ja muita opiskeluihin liittyviä käytännön jaksoja.

Mukana on noin 20 sikayrittäjän ryhmä, joka ottaa opiskelijoita työskentelemään tiloillaan.

Sianlihantuotannon paras ohjauskeino on vapaaehtoisuus, Berg uskoo. Sikayrittäjät ovat tähänkin saakka tarttuneet moniin alan ongelmiin ja uudistuksiin oma-aloitteisesti ilman pakkoa.

Eläinten hyvinvointi nousi keskustelun aiheeksi 2009–2010.

Sikayrittäjät ryhtyivät tuumasta toimeen; hankerahalla kehitettiin muun muassa Biocheck.UGent-tautisuojauksen arviointi ja Welfare Quality -menetelmä hyvinvoinnin havainnoimiseksi.

Molemmat ovat nykyään osa kansallista sikojen terveydenhuolto-ohjelma Sikavaa, jota yllä­pitää Eläinten Terveys ry.

Nyt puheenaiheena on vapaaporsitus, johon Berg uskoo merkittävän osan sikatiloista vähitellen siirtyvän vapaaehtoisesti.

Uusi porsitustapa merkitsee lisäkustannuksia, joihin yhdistys toivoo yhteiskunnan tukea, toiminnanjohtaja sanoo.

Huhtikuussa 15 vuotta täyttävä Suomen Sikayrittäjät ry jäsenineen on koko olemassaolonsa ahkeroinut sikojen hyvinvoinnin ja tilojen tautisuojauksen kohentamiseksi.

Tehdyn työn yksi tärkeimmistä saavutuksista on suomalaisen sian saparo. Äkkiseltään ajatellen hännän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta monissa Euroopan maissa sikojen hännät leikataan pois.

Typistämällä halutaan estää, etteivät siat kalua toistensa saparoita. Hännänpurenta on merkki siitä, että sika ei voi hyvin.

Meikäläisistä sikaloista hännänpurenta on saatu kitkettyä lähes kokonaan pois.

Suomessa hännän typistäminen on kielletty, Berg muistuttaa.

Sikayrittäjät ry on perustamisestaan saakka tehnyt parhaansa turvatakseen kotimaisen sianlihantuotannon toimintaedellytykset ja kohentaakseen sen kannattavuutta.

Takavuosien ylituotannosta on siirrytty tasapainoon. Suomessa tuotetaan noin 170 miljoonaa kiloa sianlihaa vuodessa ja kulutus on samaa luokkaa.

Moni ongelma on kuitenkin edelleen ratkaisematta.

Miten kuluttajat saataisiin maksamaan enemmän kotimaisesta sianlihasta, jota tuotetaan monia muita Euroopan maita tiukempia sääntöjä vapaaehtoisesti noudattaen?

Miten saparollinen ja vastuullisesti tuotettu sianliha saisi lisäeuroja vientimarkkinoilta?

”Kotimainen sianliha-ala kykenee nopeasti kasvattamaan tuotantoa, mikäli niin yhdessä halutaan ja lihaa tarvitaan enemmän vientiin”, Berg sanoo.

Afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi Suomeen yhdistys on esimerkiksi järjestänyt koulutustilaisuuksia ja tehnyt tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten viranomaisten ja metsästäjien, kanssa.

Sikayrittäjät muun muassa maksaa jokaisesta kaadetusta villisiasta metsästysseuralle toiminta-avustusta 100 euroa, kunhan siasta on lähetetty asianmukaiset näytteet Ruokavirastolle.

Tähän mennessä yli 300 seuraa on saanut avustuksen.

Nyt Sikayrittäjät vahvistaa rintamaa eläintauteja vastaan aloittamalla yhteistyön siipikarjanlihantuottajien ja Siipikarjaliiton kanssa, Berg kertoo.

Siinä, missä afrikkalainen sika­rutto on sikatalouden suurin tautiuhka, lintuinfluenssa on sitä siipikarjataloudelle.

Tuotantomuodot muistuttavat toisiaan muun muassa siinä, että molemmat ovat alueellisesti keskittyneitä ja tuotantoketju on suhteellisen suljettu, Berg sanoo. Näin tautisuojauksen ongelmat ja niiden ratkaisut ovat molemmille tuotantosuunnille hyvin samankaltaiset.

Lue myös:

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäjä palkittiin – Sikayrittäjien tunnustus Eläinten terveys ry:lle

Suomen Sikayrittäjät ry

  • Perustettiin vuonna 2005.
  • Perustehtävä suomalaisen sika-alan kehittäminen ja alan toimijoiden yhdistäminen.
  • Jäsenkunta muodostuu pääasiassa noin 300 sika­yrittäjästä, joiden tilat tuottavat noin 80 prosenttia kotimaisesta sianlihasta.
  • Tekee lisäksi yhteistyötä muun muassa viranomaisten, lihatalojen, oppilaitosten ja rehuteollisuuden kanssa.
  • Yhdistyksen tulot tulevat pääasiassa jäsenmaksuista.
  • Johtokuntaan kuuluu ­puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä. Puheenjohtaja on Timo Heikkilä. Toiminnan­johtaja on Ari Berg.

Lue lisää

Turvavälit teillä ja tapahtumissa

Etätyön roolia on täsmennettävä

THL: Suomessa on todettu 461 uutta koronatartuntaa – helsinkiläiset voivat aikaistaa tehosterokotustaan neljällä viikolla

MaRa kantelee KymSoten toimista jalkapallofanien testauksessa eduskunnan oikeusasiamiehelle