MTK haluaa hillitä nautakasvatusinvestointeja, koska vasikat eivät riitä nykyisillekään yrittäjille

Maitorotuisia vasikoita ei enää ole riittävästi täyttämään kaikkia loppukasvatuspaikkoja. Kuva: Markku Pulkkinen

MTK käynnisti keskiviikkona maa- ja metsätalousministeriön kanssa neuvottelut siitä, miten uusien vasikkakasvatuspaikkojen rakentamista pystyttäisiin hillitsemään.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että investointituen myöntäminen lihanautojen loppukasvatukseen keskeytetään tai sitä, että avustusprosenttia alennetaan. Keinot ovat vielä auki.

Aloitteen tekijänä oli MTK:n nautaverkosto, joka toi asian lihavaliokuntaan, MTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen kertoo. Tiistaina kantaan yhtyi MTK:n johtokunta.

Tilanne on harmillinen ja ristiriitainen, sillä alalla olisi paljon kehitystarvetta, Ylinen toteaa.

"Keskimääräinen suomalainen nautatila on pieni. Tarvittaisiin investointeja, jotta saadaan sen kokoluokan yksiköitä, jotka voivat pärjätä vielä kymmenen vuoden päästäkin."

Nyt on hänen mukaansa kuitenkin pakko lähteä rajoittamaan investointeja, koska vasikat eivät riitä kaikille.

Pula koskee nimenomaan maitorotuisia vasikoita, Ylinen täsmentää.

Keskituotosten kasvaessa yhä pienempi lehmämäärä riittää tuottamaan entisen määrän maitoa, joten myös vasikoiden määrä vähenee.

Toisaalta esimerkiksi Venäjän rajan sulkeminen vähensi maidon tarvetta, samoin maidon kulutuksen vähittäinen lasku.

Valion uusi hinnoittelujärjestelmä saattaa pahentaa vasikkapulaa entisestään. Osa tiloista, jotka eivät nyt pysty laajentamaan maidontuotantoaan, saattaa siirtyä kasvattamaan vasikat itse. Ylinen pohtii.

Naudanlihantuotannon kannattavuus ollut heikko jo pitkään. Kun osa kasvattamoista pyörii nyt vasikkapulan takia vajaateholla, kannattavuus heikkenee edelleen.

Ylinen toteaa, että parasta olisi, jos lihatalojen omalla ohjauksella olisi pystytty hoitamaan asiat niin että vasikoiden kysyntä ja tarjonta olisivat tasapainossa. "Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei siihen ilman rajumpia toimenpiteitä pystytä."

"Henkilökohtaisesti toivoisin, ettei tiukkaan investointitukihakukieltoon tarvitsisi mennä vaan löytyisi muita toimivia keinoja", Ylinen toteaa. "Mutta jos ihan rehellinen olen, epäilen, löytyykö niitä."

Suomessa tuotetaan naudanlihaa vähemmän kuin kulutetaan. Omavaraisuusaste on noin 84 prosenttia.

Siksi kasvatuspaikkoja on lisätty.

Kukin lihatalo pyrkii turvaamaan vasikat omille kasvattamoilleen, Ylinen toteaa. "Se on aiheuttanut vasikoista lihatalojen välisen kisan ja johtanut vasikoiden kovaan hinnannousuun. Se taas on loppukasvattamoilta suoraan viivan alta pois."

Vasikkapula on johtanut kasvatusaikojen pitenemiseen ja sen myötä teuraspainojen nousuun. Käytännössä teuraspainojen joustovara on nyt käytetty eikä naudanlihan tuotantoa voida enää lisätä teuraspainoja nostamalla, MTK katsoo.

Naudanlihaketjun hallinta ei ole helppoa, Ylinen toteaa.

Sika- ja broileriketjut ovat paljon tiukemmin lihatalojen ohjauksessa kuin nauta, joten niitä on helpompi kontrolloida.

Niissä myös kierto on paljon nopeampi. "Naudoilla puhutaan kahdesta vuodesta."

Ylinen muistuttaa, ettei investointien rajoitustarve koske emolehmätuotantoa.