Marjanviljelijät: 1 500 kausityöntekijän määrä on tarpeeseen nähden täysin riittämätön - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Marjanviljelijät: 1 500 kausityöntekijän määrä on tarpeeseen nähden täysin riittämätön

Tilat ovat jo sitoutuneet työllistämään ulkomaiset työntekijänsä ja heidän lupamaksuihinsa on kulunut arviolta yli miljoona euroa. "Olemme vastuussa näistä antamistamme lupauksista."
Rami Marjamäki
Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden työmotivaatio on korkealla, kun Suomesta saatava palkka riittää hyvin perheen elättämiseen ja jopa elintason merkittävään nostamiseen pitkäksi aikaa, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto korostaa.

Marjanviljelijät odottavat lisäpäätöksiä ulkomaisista poimijoista, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto (HML) korostaa.

Nyt maahan päästettävä 1 500 kausityöntekijän määrä on täysin riittämätön. Kesällä väkeä tarvitaan moninkertainen määrä, mutta heidän maahan pääsystään ei ole annettu lopullista päätöstä.

HML pitää kohtuuttomina kritiikkiä, jonka mukaan marja-ala ei halua käyttää kotimaista työvoimaa. "Haluamme kyllä, mikäli vakituista työvoimaamme ei maahan päästetä. Osa marjatiloista on jo nyt aloittanut kotimaisen työvoiman rekrytoinnin, osa haluaa katsoa pelin loppuun ulkomaalaisten osalta. Osalle marjatiloista vain ulkomaalainen työvoima on vaihtoehto."

Marjatilojen keskikoko on parinkymmenen viime vuoden aikana moninkertaistunut samalla kun tilojen määrä on laskenut noin kolmannekseen, HML kertoo.

Vielä 1990-luvun alussa mansikkatiloilla työvoima oli pääosin kotimaista. Tuolloin viljeltiin yleensä vain paria lajiketta, joiden sato poimittiin noin kolmen viikon aikana heinäkuussa.

Nykyään satokautta ajoitetaan harsojen käytöllä, kasvutunneleilla, lukuisilla eri aikaan kypsyvillä lajikkeilla sekä satotaimilla niin, että poimintakausi avomaallakin on yleisesti kolme kuukautta ja tunneleissa jopa viisi kuukautta.

Kun työsuhteet olivat ennen yleensä 1–3 viikkoa, ovat ne nyt 3–9 kuukautta, pääasiassa sadonkorjuutöihin tulevilla työntekijöillä useimmiten kolme kuukautta. Monilla tiloilla poimintakausi kestää lähes koko kesän.

Kaikki marjatilat sijaitsevat maaseudulla ympäri maata. Tyypillisesti tilat ovat kuitenkin keskittyneet tietyille seutukunnille, joissa tarvitaan satoja, jopa tuhansia poimijoita.

Monet näistä keskittymistä ovat harvaan asutulla maaseudulla, jossa työvoimaa on vähän.

Tilojen voimakas kasvu on ollut mahdollista helposti saatavan ulkomaisen työvoiman ansiosta. Koko tilojen toiminta majoituskapasiteetista lähtien on rakennettu ulkomaalaisten varaan.

Ulkomaalaisten työntekijöiden maahan tuloa on koko ajan ohjannut tarkka lainsäädäntö, jota viranomaiset ovat myös tehokkaasti valvoneet.

Nyt marjatilojen kevättyöt ovat käynnissä. Työvoiman tarve kasvaa päivä päivältä.

Kevään aikana tarve on yli 3 000 henkilöä ja sadonkorjuuvaiheessa noin 15 000 henkilöä.

Ylivoimaisesti suurin osa koko maatalouden kausityövoimasta, jopa 80 prosenttia, työskentelee marjatiloilla, joissa istutus-, kitkentä- ja sadonkorjuutöitä ei ole toistaiseksi voitu juurikaan koneellistaa.

Marjatilat ovat laittaneet ulkomaalaisten työntekijöiden oleskelulupa- ja kausityötodistushakemukset vireille pääosin jo ennen pandemian käynnistymistä ja osittain sen aikana.

Hakemusten jättövaiheessa maksetaan käsittelymaksua 75–560 euroa kautta kohden luvan pituudesta ja hakutavasta riippuen.

Luvan maksaminen kuuluu työntekijälle, mutta useimmat tilat maksavat maksut hakuvaiheessa työntekijöiden niukkojen rahavarojen takia heidän puolestaan. Varovaisestikin arvioituna maksujen kokonaismäärä nousee pitkälti yli miljoonan euron, HML toteaa. Näitä maksuja ei palauteta, vaikka työntekijä ei maahan pääsisikään.

Ulkomaisen työvoiman ainoa motiivi lähteä kauas kotimaasta on ansaita mahdollisimman paljon, HML korostaa.

Työmotivaatio on korkealla, kun Suomesta saatava palkka riittää hyvin perheen elättämiseen ja jopa elintason merkittävään nostamiseen pitkäksi aikaa.

Marjanviljelijät ovat luvanneet useimmille ulkomaalaisille, että seuraavana vuonna taas jatketaan.

"Mielestämme olemme vastuussa näistä antamistamme lupauksista", HML korostaa tiedotteessaan. "Tuhannet perheet ovat lähes kokonaan ulkomailta saatavien tulojen varassa, kun sosiaaliturvaa lähtömaassa ei juuri ole."

Kotimainen työvoima ei ole ollut marjatiloilla merkittävä vaihtoehto enää aikoihin.

Pienille tiloille ja taajamien lähistössä kotimaista työvoimaa lienee saatavilla riittävästi. Päätuotantoalueet sijaitsevat kuitenkin kaukana taajamista, jonne työmatkat on tehtävä omilla autoilla.

Majoitustilat on mitoitettu tiukasti ulkomaisen työvoiman määrälle ja ne on suunniteltu ryhmämajoitukseen. Myös keittiöt, oleskelu- ja sosiaalitilat ovat yhteiskäytössä.

Poimintatyö on pääasiassa urakkatyötä, jossa ansiot määräytyvät poimitun määrän perusteella. Työ on lisäksi tehtävä ohjeiden mukaisella tarkkuudella ja huolellisuudella.

Kotimaista työvoimaa käyttävien tilojen kokemusten perusteella työvoimaa on oltava jopa yli kaksinkertainen määrä ulkomaisiin verrattuna, HML toteaa. Lisäksi työvoima vaihtuu tiheään, koska harvoilla suomalaisilla on mahdollista sitoutua töihin koko kesäksi.

Marjatilojen heikkoa palkkaa moititaan aiheesta, HML myöntää. "Olemme matalapalkka-ala, mutta palkat perustuvat maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen. Suoriteperusteinen työ mahdollistaa toisaalta ahkeralle työntekijälle usein varsin hyvät ansiot."

Käsin poimittavien marjojen tuotantokustannuksesta työn osuus on 60–70 prosenttia. Siksi työn hinta on ratkaiseva marjojen hinnanmuodostukselle.

Nykyiselläänkin marjojen hintoja arvostellaan, HML korostaa. "Lisäkustannuksia ei haluta, koska pienetkin muutokset näkyvät marjojen myyntihinnoissa voimakkaasti. Alamme menestyksen kannalta on myös tärkeää, että pystymme säilyttämään kilpailukyvyn suhteessa tuontimarjoihin."

HML:n mielestä hallittu ulkomaalaisten työntekijöiden käyttömahdollisuus tulisi sallia, kuten on toimittu muun muassa Saksassa.

Marjatiloilla on hyvät mahdollisuudet järjestää vaadittavat karanteeninomaiset tilat, tiedotteessa todetaan.

"Itse asiassa ulkomaalaisten aiheuttama riski koronan leviämisessä saattaa olla pienempi kuin kotimaista työvoimaa käytettäessä, koska työntekijöiden määrä on pienempi ja he pysyvät tilalla omissa sosiaalisissa verkostoissaan toisin kuin kotimaiset työntekijät, jotka liikkuvat enemmän."

Lue lisää

Aila-myrsky jätti omenat rauhaan – kausityövoiman puute ja viileän märkä heinäkuu nipistävät puutarhamarjojen satoja

Kausityövoiman tilauslennot olivat menestys: "Tässä meillä olisi valmis malli, miten tuoda brittituristeja tautiturvallisesti Suomeen joulusesongin aikaan"

Sateet verottivat mansikkasatoa kaksi miljoonaa kiloa – herukoita tulossa hyvin

Vadelma kypsyy nyt vauhdilla koko maassa