Kipsikäsittely tehdään Varsinais-Suomessa yli 10 000 peltohehtaarille – 400 viljelijää tarttui mahdollisuuteen - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Maatalous

Kipsikäsittely tehdään Varsinais-Suomessa yli 10 000 peltohehtaarille – 400 viljelijää tarttui mahdollisuuteen

Vehmaalla ja Taivassalossa kipsikäsittelyä haettiin yli 15 prosentille alasta, joka soveltuu käsittelyyn.
Markku Pulkkinen
Kipsin levitystä Uudellamaalla syyskuussa 2018. Kuvituskuva.

400 varsinaissuomalaista viljelijää on hakenut peltojen fosforivalumia vähentävää kipsikäsittelyä yhteensä 10 500 peltohehtaarille, tiedottaa Varsinais-Suomen ely-keskus.

Tämä 10 500 hehtaarin ala jakautuu yhteensä yli 2 600 peltolohkoon.

Kipsiä levitetään neljä tonnia hehtaarille, joten koko 10 500 hehtaarin alalle sitä tarvitaan yhteensä 42 000 tonnia. Käsittelyssä käytettävä kipsi toimitetaan Yaran tehdasalueelta Siilinjärveltä Varsinais-Suomeen laivarahtina Saimaan kanavaa pitkin.

Kipsin levitys alkaa sadonkorjuun jälkeen loppukesällä ja jatkuu myöhäiseen syksyyn säiden mukaan. Myös kevätlevityksen mahdollisuutta ollaan paraikaa selvittämässä, mutta ennen lisäselvityksiä kipsi voidaan levittää pellolle vasta syksyllä.

Erityisen suurta kiinnostus käsittelyä kohtaan oli ely-keskuksen mukaan Vehmaalla ja Taivassalossa. Niiden alueilla sijaitsevista käsittelyyn soveltuvista pelloista käsittelyä haettiin yli 15 prosentille soveltuvasta peltopinta-alasta.

Käsittelyn vaikutuksia seurataan Paimion Vähäjoella ja Tarvasjoella.

Tämän vuoksi näiden jokien valuma-alueiden viljelijöitä toivotaan mukaan hankkeeseen.

Kipsikäsittely on osa Varsinais-Suomessa toteutettavaa Kipsi-hanketta. Sen tavoitteena on saada kipsikäsittelyn piiriin kolmen vuoden aikana eli vuoteen 2022 mennessä yhteensä 50 000 hehtaaria peltomaata Saaristomeren valuma-alueelta.

Peltohehtaarille levitettävän neljän tonnin kipsimäärän on todettu riittävän savimaan rakenteen parantamiseen sekä vähentämään kiintoaineksen ja fosforin huuhtoutumisen noin puoleen viiden vuoden ajan, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pekka Salminen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Kipsiä ei voi levittää järvien valuma-alueilla, pohjavesialueilla, Natura-alueisiin rajoittuvilla lohkoilla tai lohkoilla, jotka ovat hyvin todennäköisesti happamalla sulfaattimaalla. Myös tilan viljelykierto vaikuttaa siihen, mille lohkoille kipsiä voidaan levittää.

Kipsin kuljetuksen koordinoinnista vastaa turkulainen Meriaura Oy. Maakuljetuksista ja peltolevityksestä huolehtivat paikalliset urakoitsijat.

Kipsi-hanke on osa ympäristöministeriön koordinoimaa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

Hanketta vetää Varsinais-Suomen ely-keskus. Viime vuonna käynnistynyt hanke jatkuu vuoteen 2023.

Lue lisää

Sinilevän torjunta ei saa unohtua talveksi

Miten pelastaa Saaristomeri? Uusi tutkimushanke kokoaa yhteen kotimaiset merentutkijat

Pellon käsittely maanparannuskuidulla puolittaa fosforivaluman

Onko sinun tilasi Itämeren alueen ystävällisin? Osallistu kilpailuun ja liity viljelijöiden edelläkävijöiden joukkoon