Neuvontapalvelut ja viranomaiset keräävät tiloilta valtavat määrät dataa, joka ei ole kuitenkaan viljelijöiden käytettävissä – "lisää avoimuutta peliin" - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Neuvontapalvelut ja viranomaiset keräävät tiloilta valtavat määrät dataa, joka ei ole kuitenkaan viljelijöiden käytettävissä – "lisää avoimuutta peliin"

Tiedon jakamisessa on puutteensa, myös älymaatalouden ja teknologian toivotaan kehittyvän enemmän siihen suuntaan, että eri laitteet ja ohjelmistot keskustelisivat paremmin keskenään.
Jussi Knaapi
Erilaisilla teknologian tarjoamilla keinoilla pystytään tehostamaan muun muassa peltoviljelyä.

Viljelijät kaipaavat avoimempaa tiedonkulkua maatalousalan toimijoiden välillä. Valtion ja neuvojien keräämä tieto haluttaisiin myös tilallisten käyttöön maataloutta tehostamaan.

Tiloilla on myös kova tarve teknologialle joka yhdistäisi nyt hajanaisesti toimivien koneiden ja ohjelmien keräämän datan yhteen sovellukseen helppokäyttöiseen muotoon.

Tarpeet nousivat esiin maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuverkostopalveluiden yhteistyössä järjestämässä keskustelusarjassa, joka keräsi yhteen maatalousalan toimijoita käsittelemään alan teknologian tulevaisuutta ja sen mahdollisuuksia

Tiistaina 18.8. järjestetään kevään mittaan käydyn älymaatalouskeskustelusarjan tuloswebinaari. Tilaisuudessa summataan yhteen aiemmin kevään keskusteluissa nousseita teemoja. Kevään keskusteluihin osallistuneilla viljelijöillä oli aiheesta tärkeää sanottavaa.

"Älymaatalous ja teknologian lisääntyminen ovat nykyaikaa ja tulevaisuutta. Kustannusrakenne on kuitenkin haastava, tekniikka on kallista ja suomalaiset tilat verrattain pieniä", viljatilallinen Esa Similä sanoo.

Similä toivoo teknologian kehittyvän niin, että eri laitteet ja ohjelmistot keskustelisivat paremmin keskenään. "Nyt viljelijä voi joutua käyttämään kymmeniä ohjelmia, joiden välillä data liikkuu vain manuaalisesti käsin. Tämä vie tuhottomasti aikaa ja nävertää teknologian etuja".

Myös tiedon jakamisessa Similä näkee kehittämisen varaa. "Neuvontapalvelut ja viranomaiset keräävät tiloilta valtavat määrät dataa, mutta tiedon kulku on yksisuuntaista. Tiedon tulisi olla avointa ja myös viljelijöiden käytettävissä, jotta he voisivat käyttää sitä toimintansa kehittämiseen", Similä summaa.

"Rauta on joka päivä viisaampaa", maitotilallinen Tero Lahti virnistää. "Tehokkuus ja työergonomia paranevat, kehityksen kääntöpuolena on uuden teknologian korkea hinta ja haavoittuvuus. Sähkövian sattuessa pahimmillaan voi pysähtyä koko tuotantoketju ja osien saanti ottaa usein aikansa".

Teknologiakehitys voi asettaa jotkin tilat hankalaan asemaan: Uudet järjestelmät tehostavat toimintaa mutta niiden opettelu ja käyttöönotto voi viedä huomattavasti kallista aikaa. "Tässä olisi neuvontapalveluille uuden aluevaltauksen paikka", Lahti pohtii.

Myös Lahti toivoo teknologiakehityksen etenevän kohti standardeja. "Eri ohjelmistojen tulisi jakaa tietoa keskenään ristiin ja toimia yhdessä. Hyvänä esimerkkinä viljelijä joutuu investoimaan vain yhden merkkisiin työkoneisiin, jos haluaa, että tieto laitteiden välillä kulkee".

Tiedonkulun lisäksi Lahti painottaa tekniikan toimintavarmuuden ja kestävyyden tarvetta. "Myös ohjelmistojen helppous ja käyttömukavuus on tärkeää".

Sika- ja kasvinviljelytilaa sekä Novida ammattiopiston koulutilaa pyörittävä Tuomas Levomäki näkee uuden teknologian hyödyllisenä ja sen tulevaisuudessa tarjoamat mahdollisuudet suurina.

Levomäki kaipaa lisää panostusta maatalousteknologian tutkimustyöhön sekä parempaa yhteistyötä eri tutkimustahojen välillä. "Tällä hetkellä tehdään paljon hyvää tutkimustyötä, mutta tekniikan mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen vaatii silti lisää tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä".

Myös Levomäki toivoo tehokkaampaa tiedonkulkua niin koneiden kuin myös eri toimijoiden ja ihmisten välillä. "Viljelyä voidaan kehittää monin tavoin, kunhan viljelijällä on käytössään tarpeeksi tietoa käyttökelpoisessa muodossa".

Teknologian lisääntyessä ja saatavilla olevan tietomäärän kasvaessa data tulisi saada käyttöön valmiiksi helppolukuisessa muodossa. Muuten työaika kuluu tarpeellisen informaation etsimiseen valtavasta datamäärästä.

Koneviesti-lehden kanssa yhteisessä koetoiminnassa Levomäki hyödyntää sensoritekniikkaa maan lämmön ja kosteuden määrittelemiseen. Näin voidaan arvioida esimerkiksi se, milloin lohkot ovat valmiita kylvettäväksi ilman erillistä lohkolle ajelua. Pitkäjänteisellä tilastoinnilla tilalla on myös saatu arvioitua optimaalisin aika lisälannoitukselle.

"Kasvukaudet toki vaihtelevat, mutta teknologian avulla pystytään määrittämään toimivia malleja, siitä kuinka keskimääriläisesti kannattaa toimia. Yleensä nämä arviot osuvat kohtalaisesti kohdilleen ja tekniikka maksaa itsensä takaisin panoskäytön optimoinnin kautta".

Uolevi Oristo
Teknologiakehitys voi asettaa jotkin tilat hankalaan asemaan: Uudet järjestelmät tehostavat toimintaa mutta niiden opettelu ja käyttöönotto voi viedä huomattavasti kallista aikaa.
Lue lisää

Digitalisaatiosta apua valuma-alueiden määritykseen

Uusyrittäjyyttä tuettava maalla ja kaupungeissa

Alueiden ammattikorkeakoulut elinvoiman takaajia

Video: Kuinka tietoa viljellään? Suomalainen viljelijä on teknologian hallinnassa Euroopan kärkeä