ProAgrian katsaus: Syysviljat ja kumina puitu, kevätviljat kirjavia ja satovaihtelut ovat suuret

Kevätvehnää puitiin Mynämäessä maanantaina. Kuva: Pasi Leino

Alkukesän vaihtelevien säiden vuoksi epätasaisesti kehittyneet kevätviljakasvustot valmistuvat hitaasti puintikuntoon, kerrotaan ProAgria keskusten liiton syksyn toisessa kasvutilannekatsauksessa.

Kasvustojen kehitys on 7–10 vuorokautta jäljessä normaalista aikataulusta koko maassa. Satakunnassa ja Hämeessä ollaan jäljessä jopa tätäkin enemmän.

Viljan puintien viivästyminen jälkiversonnan takia lisää riskiä sadon laadun heikentymiselle ja punahomeen toksiinien muodostumiselle. Tuleviksi viikoiksi tarvittaisiinkin poutaista ja lämmintä säätä, jotta kasvustot tuleentuvat eikä laatutappioita syntyisi.

Ohran puinnit ovat pisimmällä Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa, joissa ohrista on puitu 30-50 prosenttia.

Kaurasta on puitu Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella 30 prosenttia, muualla puinnit ovat vasta alussa.

Kevätvehnän puinnin ovat niin ikään aluillaan.

Puintikosteudet ovat yleisesti olleet 15:n 25:n välillä.

Kevätviljojen sadossa on vaihtelua, eniten ohralla: useilla alueilla ohran viljelyalasta jopa 75–95 prosenttia on selvästi keskimääräistä heikompisatoista, ja sato jääkin näillä alueilla puoleen keskimääräisestä tai jopa selvästi sen alle.

Ohrasato arvioidaan huonoksi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja osalla Savon tiloista, ja välttäväksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Kauran ja kevätvehnän satonäkymät ovat ohraa parempia. Kaurasato arvioidaan tyydyttäväksi Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta välttäväksi Lounais-Suomessa ja osassa Pohjois-Savoa.

Kevätvehnästä odotetaan tyydyttävää satoa Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnän sato arvioidaan vain välttäväksi.

Tähän mennessä puiduissa kevätviljoissa hehtaarisadot ovat vaihdelleet eri lohkojen 1 000:sta kilosta 7 000:een kiloon. Keskimäärin kolmasosalla pinta-alasta hehtaarisadot jäävät selvästi keskimääräistä heikommiksi.

Nurmikasvien siementen, kuminan ja syysviljojen puinnit ovat loppusuoralla useimmilla alueilla.

Osassa Satakuntaa, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella rukiista on puimatta vielä paikoin jopa puolet.

Syysvehnän puinnit ovat pahimmin kesken Etelä-Pohjanmaalla, jossa syysvehnäalasta on puitu puolet.

Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi suuressa osassa maata. Tilojen väliset erot ovat kuitenkin tänä vuonna suuret ja hehtaarisadot voivat vaihdella muutamasta sadasta kilosta jopa 8 000 kiloon.

Tavanomaista heikommin satoa saadaan alueesta riippuen kymmenestä prosentista jopa puoleen viljelyalasta.

Syysöljykasveista on vielä puimatta Uudellamaalla noin viidennes ja Etelä-Pohjanmaalla noin puolet.

Kuminasta on puimatta Uudellamaalla, osassa Satakuntaa, Keski-Suomessa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla kuminasta 10–20 prosenttia.

Nurmikasvien siemenistä on puimatta Etelä-Pohjanmaalla vielä puolet.

Syysöljykasvien sato on tyydyttävä useimmilla alueilla, ainoastaan Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa sato arvioidaan määrältään välttäväksi.

Kuminasato jäi tavanomaista pienemmäksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sadon laatu arvioidaan keskimääräiseksi lukuun ottamatta Satakuntaa, jossa sen arvioidaan olevan tavanomaista heikompi.

Tilojen väliset satovaihtelut ovat suuria: joillakin lohkoilla satoa ei saada ollenkaan, mutta parhaimmilla lohkoilla satoa on saatu 2 500 kiloa hehtaarilta. Noin kolmanneksella viljelyalasta sato arvioidaan tavanomaista heikommaksi.