MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Maatalous

Hanhinyrkki kannustaa viljelijöitä hakemaan poikkeuslupia valkoposkihanhien karkottamiseen ampumalla – työryhmän puheenjohtaja: "Tarkoittaa kohti ampumista"

Jo haetuista karkotusluvista on tulossa päätös viikon kuluessa. Poikkeusluvat tulevat jatkossa voimaan välittömästi, jotta niistä saadaan paras hyöty.
Jukka Pasonen
Valkoposkihanhet tarvitsevat vuosittain noin 3 000-5 000 hehtaaria alaa, jolle ne voivat laskeutua syömään ja lepäämään.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ja ympäristö ja -ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) asettama hanhityöryhmä julkisti tiistaina toimenpide-ehdotuksensa valkoposkihanhiongelman ratkaisemiseen. Siinä toimet on jaettu aikataulullisesti kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen koskee tätä syksyä, toinen vuosia 2021–2022 ja kolmas aikaa sen jälkeen.

Ensimmäisenä toimena työryhmä kannustaa viljelijöitä hakemaan yhteisiä lupia valkoposkihanhien karkottamiseen myös ampumalla.

Ryhmän mukaan lupia pitäisi myöntää välittömään toimeenpanoon. Se tarkoittaa, että luvan myöntämisen jälkeen ei tarvitse odottaa, valitetaanko päätöksestä. Nykyisin näin on.

Toinen akuutti toimi on edistää ruokintapaikkoja, joille karkotettavat valkoposkihanhet voivat siirtyä ruokailemaan. Nopeita ratkaisuja tähän olisivat esimerkiksi luonnonhoitopellot, monimuotoisuuspellot sekä entiset turvatuotantoalueet, joista Lepän mukaan on käyty jo neuvotteluja maanomistajien kanssa.

Tärkeä osa ongelman ratkaisua on edelleen myös korvausjärjestelmä, josta korvataan elinkeinolle aiheutuneet vahingot, mikäli niitä muista toimista huolimatta edelleen syntyy.

Työryhmä oli toimenpide-esityksessään kaikilta osin yksimielinen, kertoi työryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen, joka luovutti työryhmän esitykset ministereille.

Pitkän aikavälin tärkeä tavoite on saada valkoposkihanhi EU-tasolla siirretyksi lintudirektiivin toiseen liitteeseen, jolloin siitä tulisi metsästettävä laji. Tämän toteutuminen vienee kuitenkin vielä vuosia.

”Siksi nyt painotetaan toimet pikaisiin ja keskivaiheen toimiin”, ministeri Leppä kommentoi.

Keskivaiheen toimet koskevat kahta tulevaa vuotta. Niistä merkittävin on luonnonsuojelulain uudistus, jonka yhteydessä lakiin pitäisi työryhmän mukaan tehdä mahdollisuus alueellisiin poikkeamiin. Tällöin luonnonsuojeluviranomainen voisi tehdä esimerkiksi tietyn kunnan alueelle päätöksen, jolla valkoposkihanhia voitaisiin karkottaa ampumalla ilman lupahakemusta.

Tämä vastaa esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevaa suojametsästystä. Suomessa samaa termiä ei kuitenkaan käytetä.

”Kyse on kohti ampumisesta, ei vain pelottelusta. Varsinaista metsästystä se ei silti ole, koska kyse on luonnonsuojelulain poikkeuksesta”, Niiranen tarkensi. Hänen mukaansa muutos luonnonsuojelulaissa mahdollistaisi nopean reagoinnin myös pelloilla, joilla vahinkoon ei ole osattu ennalta varautua.

Valkoposkihanhiasioita on päädytty hoitamaan jatkossakin luonnonsuojelulain alaisuudessa, vaikka myös metsästyslaki on ollut esillä. "Pohja on luonnonsuojelulaissa, koska kyseessä on suojeltu eläin", Niiranen sanoo.

Tuleviin toimiin lukeutuu myös lintupeltojen lisääminen uuden CAP-rahoituskauden ympäristökorvausjärjestelmän avulla. Tarve valkoposkihanhille on noin 3 000-5 000 hehtaaria. Tämä voitaisiin toteuttaa joko 5-vuotisilla ympäristösitoumuksilla tai ympäristösopimuksilla. Näistä ensimmäinen mahdollistaa sadon korjaamisen, mikäli lohko säästyy hanhituholta.

Maa- ja metsätaloustuottajain MTK pitää hanhinyrkin toimenpide-ehdotuksia hyvinä, mutta muistuttaa myös, että niiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta.

”Tavoitteet ovat kohtalaisen hyviä ja käytännönläheisiä, kunhan ne saadaan maaliin. Riskitöntä reittiä ongelman hoitamiseen ei ole”, kommentoi asiaa läheltä seurannut MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

”Kun lupien hakuun kannustetaan, kaiken järjen mukaan niitä pitäisi sitten myös myöntää”, Leskinen sanoo. MTK lupaa auttaa viljelijöitä karkotuslupien hakemisessa.

Ministerit Leppä ja Mikkonen vakuuttivat kumpikin tiedotustilaisuudessa, että lupien hakeminen kannattaa. Mikkonen korosti lintupeltojen merkitystä osana ratkaisua, Leppä painotti ampumismahdollisuuden tärkeyttä.

Työryhmän ehdotus sisältää myös muita toimia, kuten sähköisen järjestelmän poikkeuslupien ja korvausten hakemiseen sekä tutkimusta hanhipeltojen optimaalisesta sijoittelusta ja ampumisen tehosta karkotuskeinona. Valkoposkihanhiin liittyvien asioiden hoitoon kohdennetaan myös lisää työvoimaa ely-keskuksissa, joita asia koskee ja perustetaan alueellisia hanhityöryhmiä.

Hanhinyrkki ehdottaa myös, että korvaushakemukset käsitellään jatkossakin nopeutetulla menettelyllä, kuten on toimittu kevään 2020 vahinkojen kohdalla. MTK kannattaa ehdotusta.

MTK on rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä säädettävän lain valmistelun yhteydessä korostanut, että nopean ja viivytyksettömän korvausmenettelyn on oltava uuden järjestelmän peruslähtökohta. Uuteen lakiin liittyen MTK on toisena keskeisenä tavoitteena painottanut sitä, että korvausten on vastattava mahdollisimman hyvin aiheutunutta vahinkoa. Oikeudenmukaisten korvauksen saaminen ei voi jäädä kiinni valtion budjetista, toteaa MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen.

Lue lisää

Mehevät hanhenrintafileet

Valkoposkihanhien häirintää rajoitettiin – suuri hakemusmäärä pakotti aluerajauksiin, jotta linnuilla on myös häiriöttömiä levähdysalueita

Autoilun päästöjen vähentämisessä kaikki keinot ovat yhä pöydällä, sanoo ilmastoministeri Krista Mikkonen – "Päästökauppajärjestelmä tutkimisen arvoinen"

Kotkat pelastavat