Komissio osti Mercosur-sovun lupauksilla maataloustuista – tuottajajärjestöt vastustavat vapaakauppa-aluetta edelleen

Suomalaisen naudanlihan vientimahdollisuudet Keski-Eurooppaan heikkenevät, kun halpatuonti Mercosur-maista kasvaa. Kuva: Kimmo Haimi

Uutiset|Kauppa

12.1.202613:54

Analyysi

Tapio Nurminen

Maatalouden eurooppalaiset etujärjestöt ja osa jäsenmaista jatkavat taistelua Mercosur-kauppasopimusta vastaan, vaikka siitä on asiantuntijoiden mukaan EU-maille enemmän hyötyä kuin haittaa

EU:n, Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn solmiman sopimuksen lyhyen aikavälin kasvuvaikutus EU:n kansantuotteeseen jää saksalaisekonomistien mukaan alle prosenttiin, mutta sovulla turvataan EU-komission mukaan 440000 eurooppalaista työpaikkaa.

Unionin viennin Mercosur-maihin uskotaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Yli 90 prosenttia tulleista poistuu kokonaan. Eniten hyötyvät autoteollisuus, koneenrakennus ja kemianteollisuus.

Maataloustuotteiden EU-viennin Etelä-Amerikkaan arvioidaan kasvavan 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Eurooppalaisten viljelijöiden edunvalvojat ovat silti barrikadeilla.

Naudanlihan ja siipikarjan lihan tuottajat pelkäävät hintadumppausta. Se voi myös hyydyttää myös suomalaisten lihatalojen viennin Keski-Eurooppaan.

Tosin esimerkiksi tullittoman Mercosur-naudanlihan tuontikiintiö on vain noin 1,5 prosenttia koko EU-markkinasta.

Pääministeri Donald Tuskin johtama Puola ja presidentti Emmanuel macronin johtama Ranska ovat Mercosur-sopimuksen itsepintaisimpia vastustajia. Kuva: Frederic GARRIDO-RAMIREZ

Lisäksi edelleen on epäselvää, pystytäänkö heikommilla ympäristö- ja terveysstandardeilla tuotettujen elintarvikkeiden vyöry EU-alueelle torjumaan tehokkaasti.

Geopoliittisesti sopimus on EU:lle tärkeä. Vapaakauppa-alue luotiin Yhdysvaltain ”takapihalle”, missä presidentti Donald Trump paaluttaa voimakeinoin läntisen suurvallan etupiiriä.

USA:n ja Kiinan puristuksessa rimpuilevan EU:n geotaloudellinen kriisinsietokyky paranee. Sopimus myös vahvistaa unionin asemaa kilpailuissa harvinaisista maametalleista. Niitä on Mercosur-maissa kosolti.

Mercosur-sopimus vahvistaa EU:n asemaa suurvaltojen puristuksessa. Kuva: Timo Filpus

Tätä taustaa vasten EU-komission kannatti varmistaa jäsenmaiden määräenemmistön tuki sopimukselle voitelemalla maataloutta.

Komissio esittää 45 miljardin lisäpottia maataloustukiin. Lisäksi halpatuonnin estävää suojamekanismia vahvistetaan. Se astuu voimaan, jo siinä vaiheessa, kun hinnat laskevat viisi prosenttia.

Osana lepyttelypakettia kolmansista maista tulevan urean ja ammoniakin tullaamista ollaan keskeyttämässä.

Jo aiemmin komissio jyvitti budjettiin kaavaillusta uudesta yhteisrahastosta lähes 50 miljardia maaseudun tukemiseen. Kun nämä myönnytykset lasketaan yhteen, maataloutta uhannut reilun 20 prosentin tukileikkaus sulaa suurelta osin.

Maataloustuottajien eurooppalaisille etujärjestöille ja osalle jäsenmaista tämä ei riitä.

Niskurointi on sikäli perusteltua, että jäsenmaiden pitää vielä yksimielisesti hyväksyä vuosien 2028–2034 rahoituskehys ja siihen sisältyvät lepyttelyrahat. Ja kansalliset hallitukset lopulta päättävät käyttävätkö ne lisäpotin maatalouden tukemiseen.

EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovič (vas.), maatalouskomissaari Christophe Hansen (kesk.), ja terveydestä sekä elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Olivér Várhelyi lepyttelivät Mercosur-sopimuksesta suivaantuneita maatalousministereitä Brysselissä  Kuva: Jennifer Jacquemart

Pahimmassa tapauksessa viljelijöille voi siis jäädä luu käteen.

Etujärjestöt kohdistavat painetta nyt EU-parlamenttiin. Se äänestää sopimuksesta reilun viikon päästä pidettävässä täysistunnossa. Virallinen allekirjoitus tapahtuu kuitenkin jo 17. tammikuuta Paraguayssa.

Vapaakauppasovun aiheuttama edelleen jatkuva ristiveto on joka tapauksessa myrkkyä EU:n yrityksille vahvistaa puolustuskykyään ja strategista autonomiaansa.

Juhlapuheissa hehkutetusta yhtenäisyydestä on kovin vähän jäljellä, jos Ranska ja Puola ovat Saksan ja Espanjan kanssa jyrkästi eri mieltä tärkeästä kauppasopimuksesta.

Kriittistä on myös se, että viljelijöille luvattua lisäpottia ollaan lohkaisemassa rahastosta, jolla piti nykyistä joustavammin vastata EU:n kokonaisturvallisuutta uhkaaviin haasteisiin.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez (vas.) on puhunut voimakkaasti Mercosur-sovun puolesta. Italian pääministeri Giorgia Meloni vaati komissiolta lisämyönnytyksiä viljelijöille ja myös sai ne. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Ylipäätään tulevia vaikeita budjettineuvotteluja ei helpota se, että lisätukia lupaillaan yhdelle elinkeinolle jo ennen kuin budjetista on lopullisesti sovittu.

Asetelmasta kärsii myös Ukraina. Sen EU-jäsenyys on minkä tahansa tulevan rauhanratkaisun kulmakivi ja sen massiivisen maatalouden sovittaminen EU-kehyksiin on iso haaste.

Maatalouteen kulminoitunut Mercosur-eripura ei tässä suhteessa lupaa hyvää.

Artikkeli on päivitetty ja muokattu versio 10.1.2026 julkaistusta analyysistä.