MT selvitti: Miksi Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa, vaikka monissa muissa maissa sadot ovat suuremmat ja kasvukausi pidempi? Näin vastasivat asiantuntijat - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

MT selvitti: Miksi Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa, vaikka monissa muissa maissa sadot ovat suuremmat ja kasvukausi pidempi? Näin vastasivat asiantuntijat

Talousliberaalien mielestä Suomessa ei kannata tuottaa ruokaa, koska muut tekevät sen edullisemmin.
Kuvat: Tuulikki Viilo, Kimmo Haimi, Jaana Kankaanpää / Kuvitus: Juho Leskinen
Kotimaista tuotantoa on puolustettu myös huoltovarmuudella. Yhdenkään maan ei kuitenkaan pidä rakentaa huoltovarmuutta oman tuotannon varaan.

Vielä jokunen vuosi sitten julkisuudessa kyseltiin tämän tästä, miksi Suomessa ylipäätään kannattaa tuottaa ruokaa.

Monet maailmankolkat ovatkin oloiltaan ruuantuotannon kannalta otollisempia kuin Suomi: on lämpöä, pitkä kasvukausi, suuremmat sadot ja halvemmat kustannukset. Toisaalta viimeistään koronapandemia on saanut monet pitämään omaa tuotantoa turvallisuustekijänä.

Mikään ei silti takaa, ettei kysymys kotimaisen tuotannon järkevyydestä nouse takaisin kahvipöytä- ja some-keskusteluihin tai poliitikkojen heittoihin koronan laannuttua.

Suomalaisen ruuan päivän kunniaksi kysyimme perusteluita kotimaiselle ruuantuotannolle kahdelta maatalouden parissa työskentelevältä tutkijalta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio esittää minulle heti naurahtaen vastakysymyksen.

"Nyt kun keskustelu aiheesta on laantunut, kannattaako sitä oikeasti nostaa heti takaisin pöydälle?"

Aiheellinen kysymys. Mutta pysytään silti suunnitelmassa.

"Onhan meillä tosiaan lyhyempi kasvukausi kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta toisaalta eivät Suomen olot aivan mahdottomat ole", Peltonen-Sainio aloittaa pohdintansa.

"Suomi yltää varsin hyvin omavaraisuuteen, joten miksi luopuisimme siitä? Olemme siinä suhteessa varsin erinomaisessa asemassa."

Pellervon taloustutkimus PTT:n maatalousekonomisti Tapani Yrjölä muistuttaa, että Suomen luonnonvarat ovat hyvin rajalliset. Meillä on metsää, mutta ei öljyä eikä kovin runsaasti kaivannaisiakaan.

"Me kuitenkin pystymme tuottamaan ruokaa. Se on yksi keino hyödyntää omia luonnonvarojamme."

"Jos ihan raa'asti ajatellaan, suhteellisen edun periaatteen näkökulmasta Suomen ruuantuotantoa ei voi perustella", Yrjölä toteaa. Hän viittaa tällä taloustieteen teoriaan, jonka mukana jokaisen maan tulee erikoistua siihen, minkä tuottamisessa se on muita tehokkaampi.

Asiaa voi kuitenkin lähestyä kysynnän näkökulmasta, hän korostaa.

"Suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa ja arvostavat sen puhtautta ja eettistä, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta kestävää tuotantoa."

Myös Peltonen-Sainio mainitsee kotimaisen tuotannon jäljitettävyyden ja turvallisuuden. Hän niputtaa turvallisuuteen sekä puhtauden että riskittömyyden kuluttajalle.

"Mitä etäämmällä ruoka tuotetaan, sitä vähemmän voimme vaikuttaa tuotantotavoissa ilmeneviin epäkohtiin."

Suomessa on myös omaa maatalousalan tutkimusta, niin Luonnonvarakeskuksessa ja yliopistossa kuin yksityiselläkin sektorilla.

"Meillä on tutkimuksessa osaajajoukko, joka pystyy hyvin keskittymään kansallisen ruokaturvan kannalta tärkeisiin kysymyksiin, esimerkiksi hometoksiinien torjuntaan."

Ilmastonmuutos voi myös muuttaa asetelmia ruuantuotannossa – Suomen eduksi.

Toisin kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa Suomessa kasvukauden sääolot voivat poiketa huomattavankin paljon keskiarvoista. Suomessa viileiden tai helteisten kasvukausien vuorottelu ei ole uutta ja ihmeellistä, Peltonen-Sainio toteaa.

"Sen ansiosta meillä on hirveän pitkät perinteet ilmastohaasteisiin sopeutumisessa. Suomalaisille viljelijöille erilaiset poikkeuskesät eivät ole samalla tavalla uusi asia kuten monissa muissa Euroopan maissa."

Meillä on siten mahdollisuudet selvitä ilmastonmuutoksesta vähemmin vaurioin kuin monen muun maan tuotannolla.

"Kunhan vain varaudumme muutoksiin, emme joudu samalla tavalla tinkimään sadoista."

Kotimaista tuotantoa on puolustettu myös huoltovarmuudella. Kriitikot toteavat, ettei suomalainen tuotanto pyöri ilman ulkomaisia tuotantopanoksia.

Yrjölän mukaan yhdenkään maan ei pidä rakentaa huoltovarmuutta kokonaan oman tuotannon varaan. "Ei myöskään jättäytyä kokonaan tuonnin varaan."

Tärkeintä on hänen mukaansa on tärkeää löytää näiden välille kestävä tasapaino.

"Ulkomaiset tuotantopanokset eivät myöskään itsessään uhkaa Suomen huoltovarmuutta", hän toteaa ja viittaa esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden ulkomaisiin raaka-aineisiin.

"Kun koronapandemia alkoi, soittelin useille tuotantopanoksia markkinoiville yrityksille ja selvitin heidän tilannettaan. Jokaisella vastaus oli, että tilanne ei aiheuta ongelmia."

Kriisi saisi siis pitkittyä hyvinkin paljon ennen kuin ongelmia alkaa ilmetä.

Myös protektionismin riski on hyvä tiedostaa, vaikka keväällä kansainvälisten järjestöjen vetoomukset auttoivat estämään kriisin viljamarkkinoilla. Eivätkä viljakaupan rajoitukset olisi uhka ensi sijassa Suomelle.

"Jos suuret viejämaat pistävät rajat kiinni, kärsijöinä olivat köyhien maiden ihmiset."

Lue lisää

Hallitus poksautti korkin lainapullosta

"On häpeällistä, jos julkisissa ruokapalveluissa käytetään tuontitavaraa", Anni-Mari Syväniemi lataa

Pullakahvit vai rapujuhlat? Miten sinä juhlistat tänään Suomalaisen ruuan päivää?

Kotimaisen kalan käyttö syytä tuplata