Maatalous

Uusi tutkimus raottaa ovea puhdistamolietteen peltokäytölle

Jätevesilietteen käyttöön viljelyksillä suhtaudutaan epäluuloisesti ja pelätään haitta-aineiden siirtymistä ruokaketjuun ja kertymistä maaperään.
Kolmivuotisen tutkimushankkeen koekasveina olivat kaura (kuvassa) ja raiheinä. Kuvituskuva.

Jätevesilietteet sisältävät varsin vähän haitta-aineita eivätkä aineet juuri siirry kasveihin. Pitkäaikaiskäyttö vaatii kuitenkin lisätutkimusta, jotta voidaan varmistua, ettei aineita kerry maaperään, toteaa erikoistutkija Kari Ylivainio Luonnonvarakeskuksesta.

Jätevesilietteiden käyttöön viljelyksillä suhtaudutaan epäluuloisesti ja pelätään haitta-aineiden siirtymistä ruokaketjuun ja kertymistä maaperään.

Ylivainion mielestä riskit ovat pieniä ja hallittavissa. Toisaalta Suomen kannattaa vaalia puhdasta maaperää.

Riskejä liittyy muun muassa palonestoaineisiin, samoin yleisesti käytettyjä lääkkeitä kuten antibiootteja ja kipulääkkeenä käytettyä ibuprofeenia saattaa kertyä maaperään.

Puhdistamolietteitä halutaan pellolle ja kiertoon niiden sisältämän fosforin takia.

Ylivainion mukaan jätevesilietteet sopivat parhaiten peltojen pitkäkestoiseen fosforilannoitukseen. Ensimmäisenä vuonna fosforista saatiin 10 prosenttia kasvien käyttöön, mutta kolmessa vuodessa jopa 40 prosenttia.

Ylivainion mielestä fosforin saostamiseen kaivataan optimointia, jotta puhdistusteho säilyy, mutta fosfori saadaan pidettyä kasveille käyttökelpoisena.

Raskasmetallit saivat tutkijoilta lähes puhtaat paperit. Tarjolla olevat puhdistamolietteet eivät kohottaneet ohran ja raiheinän raskasmetallipitoisuuksia väkilannoitteeseen verrattuna, Ylivainio sanoo.

Koekasveina olivat kaura ja raiheinä. Sadosta löytyi muutaman haitta-aineen jäämiä, mutta määrät olivat pieniä ja lähellä määritysrajaa.

Kadmiumia on pidetty ongelmallisena, mutta tuoreet tulokset eivät tätä tue. Puhdistamolietteessä on kaksinkertaisesti kadmiumia, mutta määrä alittaa reilusti lannoitevalmisteille asetetut rajat eikä kadmium siirtynyt satoon.

Eniten huolta pitää tutkijoiden mukaan kantaa maaperästä ja mitä sinne kertyy.

Ongelmallisia voivat olla muun muassa saippuoissa ja deodoranteissa yleinen triklosaani sekä tutut antibiootit, fluorikinolonit, toteaa tutkija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta.

Myös lääkeaineet 17β-estradioli, ibuprofeeni, karbamatsepiini, tetrasykliini, diklofenaakki ja metoprololi voivat aiheuttaa riskiä maaperässä.

Jos lietteissä on hitaasti hajoavia yhdisteitä kuten palonestoon käytettyä PBDE:että, niitä voi kertyä peltoon, jos tällaista lietettä levitetään toistuvasti, Äystö kertoo.

Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Ruokavirasto julkaisivat kolmivuotisen PProduct-yhteishankkeen tuloksia ja tutkimusraportin perjantaina.

Puhdistamolietteiden käyttö on kirjavaa EU:ssa ja osa jäsenmaista on Suomea tiukempia. Saksa polttaa jätevesilietteet ja velvoittaa säästämään tuhkan mahdollista tulevaa käyttöä varten. Suomessa arviolta 40 prosenttia lietteestä päätyy ruuantuotantoon.

Lue myös:

Selvitys: Puhdistamolietteen peltokäyttö vaatii vielä tutkimusta

Lue lisää

Pellon mikrobit huolehtivat hiilen sitomisesta maaperään

Pellot eivät ole kaatopaikkoja

Jätevesilietteiden riskitutkimusta tarvitaan lisää

Puumalan anti puhdistamoalalle: Uusi menetelmä jätevesilietteen käsittelyyn lannoitteiksi