Maatalous

Suomi hukkaamassa mahdollisuutensa olla tuotantoeläinten hyvinvoinnin mallimaa – eläinsuojeluasiamies luopuisi parsinavetoista

Jos eläinsuojelu­asiamies voisi päättää, parsinavetoista ja porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovuttaisiin kokonaan.
Jarno Mela
Tuotantoeläimistä Saara Kupsala nostaa esiin broilerit. Rotuja on jalostettu niin, että niiden lihakset kasvavat nopeasti.

Eläinsuojelulakia uudistetaan. Nyt Suomella onkin eläinsuojeluasiamies Saara Kupsalan mukaan mahdollisuus olla tuotantoeläinten hyvinvoinnin edelläkävijä ja ottaa niiden lajinmukainen käyttäytyminen entistä paremmin huomioon.

Näyttää kuitenkin siltä, että mahdollisuudet mallimaaksi eivät ole toteutumassa, sanoo syyskuun alussa määräaikaisessa tehtävässään aloittanut Kupsala.

Hänen mielestään tuotantoeläinten hyvinvointia koskevat parannukset ovat jäämässä vähäisiksi.

Hallitus antoi esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi vuonna 2018. Käsittely raukesi eduskunnassa vuosi sitten huhtikuussa vaalikauden päättyessä. Uusi esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi keväänä.

Lehmien oloja Kupsala haluaa kohentaa niin, että parsinavetoista luovutaan siirtymäajan jälkeen ja tilalle tulevat pihatot.

”Niin kauan kun on parsinavetoita, pitäisi turvata eläinten ympärivuotinen jaloittelu laidunnuksen lisäksi. Myös pihattolehmien pitäisi päästä laitumelle.”

Uusien parsinavetoiden rakentamiseen ei nytkään myönnetä investointitukea. Lisäksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että niiden rakentamisesta luovutaan.

Nautojen hyvinvointiin liittyen Kupsala nostaa esiin lihanautojen kasvattamisen lämpimissä rakolattiapihatoissa.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta suositteli jo vuonna 2011, että lihanautojen kasvatusta kylmäkasvattamoissa edistettäisiin, Kupsala muistuttaa.

Hän mainitsee myös vasikoiden olot. ”Vaikka sitä on edistetty, olosuhteissa ja terveydentilassa on edelleen tarvetta parannuksille.”

Vasikoiden nupouttaminen on herättänyt paljon keskustelua.

Toteutuessaan eläinten hyvinvointilaki edellyttäisi, että eläimille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä kipua pitäisi tavalla tai toisella lievittää.

”Asianmukainen kivunlievitys nupoutuksessa edellyttää vasikan rauhoittamista, paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä.”

Emakoiden eläinsuojeluasiamies soisi porsivan vapaasti häkkien sijaan.

”Emakoilla on voimakas tarve saada rakentaa pesä. Häkissä tämä lajinmukainen käytös on mahdotonta.”

Karjuporsaiden kirurgisesta kastroinnista eli kivesten leikkaamisesta Kupsala luopuisi kokonaan.

Esimerkiksi Ruotsissa porsitushäkit ja uusien parsinavetoiden rakentaminen on kielletty ja kaikkien lehmien on päästävä kesällä laitumelle.

Britanniassa puolestaan ei porsaita kastroida lainkaan, Kupsala mainitsee.

Moni asia tuotantoeläinten osalta on jo nyt Suomessa hyvin, Kupsala huomauttaa. Esimerkiksi eläintautitilanne on kansainvälisesti vertaillen erinomainen.

Suomessa on myös kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä naudoille ja sioille. Lisäksi sikojen saparoiden ja kanojen nokkien typistäminen on kielletty.

Iso edistysaskel on, että kananmunantuotannossa ollaan siirtymässä lattiakanaloihin. Tämä johtuu suurten kauppaketjujen linjauksesta luopua virikehäkkimunien myynnistä.

Siipikarjan hyvinvointia Kupsala parantaisi vielä niin, että lattiakanaloissa olisi enemmän tilaa ja broilereilla tasoja.

Eläinsuojeluasiamiehen tontille kuuluu tuotantoeläinten lisäksi myös turkiseläinten, lemmikkien ja harraste-eläinten hyvinvointi.

Turkistarhaus on nykyään kiivaan julkisen keskustelun kohde. Myös Kupsalasta turkis­eläinten oloissa on kohennettavaa.

”Turkiseläimet tarvitsevat monipuolisemman ja virikkeellisemmän ympäristön, jossa ne voivat toteuttaa käyttäytymistarpeitaan. Esimerkiksi kettujen pitäisi voida kaivaa.”

Sinikettujen ylipainoon ja jalkaterveyteen sekä tiheän ja massakkaan turkin aiheuttamiin silmätulehduksiin pitäisi kiinnittää huomiota.

Kysymykseen, pitäisikö turkistarhaus kokonaan Suomessa kieltää, Kupsala vastaa: ”Monissa maissa turkistarhaus on kielletty tai siitä on luovuttu tiukentuneiden vaatimusten takia. Eläinten hyvinvointi ei ole hyväksyttävällä tasolla verkkopohjaisissa häkeissä.”

Hylätyt kissat ja valtoimenaan lisääntyvät puolivillit kissapopulaatiot on iso lemmikkeihin liittyvä ongelma.

Merkittävä parannus tilanteeseen on Kupsalan mielestä hallitusohjelman kirjaus kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteristä.

Lisäksi hyvinvointilakiluonnoksessa on ollut mukana velvoite, että nisäkkään omistajan pitää estää eläimensä hallitsematon lisääntyminen.

Sanasta vieraslajit ei heti tule mieleen yhteyttä eläinten hyvinvointiin.

Kupsalan tehtäviin kuitenkin kuuluu pitää huolta myös luonnonvaraisista eläimistä.

Hän nostaa esiin supikoirien ja minkkien pesintäaikaisen rauhoittamisen, jota nyt ei ole. ”Jos emo ammutaan, se aiheuttaa pennuille kärsimystä”, hän toteaa ykskantaan.

Virkamies kaikkien eläinten asialla

  • Yhteiskuntatieteiden tohtori Saara Kupsala aloitti Ruoka­virastossa eläin­suojeluasiamiehenä 1.9.2020. Määrä­aikainen tehtävä kestää vuoden 2023 loppuun.
  • Tehtävä perustettiin pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan.
  • Työhön kuuluu parantaa eläinten hyvinvointia muun muassa edistämällä eri toimijoiden yhteistyötä sekä antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita.
  • Itsenäinen ja riippumaton toimija.
  • Ei ota kantaa yksittäis­tapauksiin eikä tee eläinsuojeluvalvontaa.
  • Kupsalan edeltäjä oli eläinlääketieteen lisensiaatti Sari Salminen, joka oli maamme ensimmäinen eläinsuojelu­asiamies. Salminen hoiti määräaikaista tehtävää 12.8. 2013–31.12. 2015.

Lue lisää

Jenni Haukio kyseenalaisti turkistarhauksen tviitissään, Marja Tiura: "Kannanotto sopii yhteen hänen aatemaailmansa kanssa"

MT:n kysely: Liki puolet suomalaisista kieltäisi turkistarhauksen – nuoret, naiset ja vihreät innokkaimpia elinkeinon kieltäjiä

Eläinkuljetusrikkeisiin haetaan toimivia rangaistuksia uudella tutkintavaliokunnalla – "Kaikilla toimijoilla ei ole osaamista tai halua noudattaa komission sääntöjä"

Tanskalaisia turkistarhaajia Suomeen? ”Kyselyitä Tanskasta on jo tullut”, Saga Fursin toimitusjohtaja Magnus Ljung kertoo – turkisten huutokauppayhtiön osakekurssi vahvistunut Helsingin pörssissä