Maatalous

Elintarvikemarkkinalaki etenee eduskuntaan – hallitus lupaa lain parantavan pienten myyjäyritysten asemaa markkinoilla

Elintarvikemarkkinavaltuutetun valta kasvaa, kun muutokset ovat tulleet voimaan.
Saara Olkkonen, Suvi Elo, Kari Salonen, Markku Vuorikari
Hallitus lupaa uuden elintarvikemarkkinalain parantavan esimerkiksi tuotteitaan suoraan vähittäiskauppaan toimittavien puutarhayritysten ja muiden pientuottajien neuvotteluasemaa.

Epäreiluja kauppatapoja suitsiva elintarvikemarkkinalaki on ollut voimassa vasta vuoden, mutta sitä monilta osin muuttava hallituksen esitys lähti jo tänään torstaina eduskunnan käsiteltäväksi.

Kun muutokset ovat tulleet voimaan, maksuajat eivät maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa saa ylittää enää 30:a päivää ilman erillistä sopimusta.

Myös tilausten peruuttaminen lyhyellä varoitusajalla kielletään, samoin kaupalliset kostotoimet, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset sekä tuotteiden myyntiin liittymättömien maksujen periminen.

Viime vuonna aloittaneen elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivalta puolestaan vahvistuu tapauksissa, joissa lain määrittelemiä hyviä kauppatapoja on rikottu.

Uusi laki tuo myös turvaa yrityksille, jotka kehittävät myyntiin omia brändituotteitaan.

Brändituotteiden reseptiikka kuuluu lakiuudistusta torstaina lehdistölle esitelleen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan liikesalaisuuksien piiriin. Lain tultua voimaan vähittäiskauppa ei saa enää teettää näistä kopioita myytäväksi omilla merkeillään eli private label -tuotteina.

Elintarvikemarkkinalakia joudutaan muuttamaan tuoreeltaan EU:n viime vuoden huhtikuussa hyväksytyn kauppatapadirektiivin vuoksi. Direktiivi sitoo jokaista jäsenmaata, ja Suomi täyttää velvoitteensa sisällyttämällä direktiivin vaatimukset osaksi elintarvikemarkkinalakia.

Direktiivit asettavat jäsenmaille minimitason, jota kansallinen lainsäädäntö ei saa alittaa.

Direktiivitason ylittäminen sen sijaan on sallittua. Suomen uusi laki esimerkiksi koskee ravitsemusliikkeitä silloin, kun niiden liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Myös kalastuselinkeino kuuluu lain piiriin, mitä direktiivi ei olisi edellyttänyt.

Jatkossakin osasta elintarvikemarkkinalain vaatimuksista voidaan poiketa molempien osapuolten tekemällä sopimuksella.

Esimerkiksi 30 päivän maksuaikaa voidaan pidentää yhteisellä sopimuksella enintään 60 päivään, kun sopimus koskee pilaantumattomia tuotteita.

Niin sovittaessa kauppa voi myös jatkossa periä tavarantoimittajalta maksua tuotteiden varastoinnista, myynnissä pitämisestä tai niiden markkinoinnista.

Hallituksen mukaan laki selkeyttää kaupankäynnin pelisääntöjä tilanteessa, jossa osapuolet ovat kooltaan ja neuvotteluvoimaltaan hyvin eripariset eli käytännössä myyjäosapuoli on huomattavasti ostajaa heikompi.

Liikevaihdolla mitattuna raja on asetettu kahteen miljoonaan euroon: laki koskee kaikkia niitä tapauksia, joissa ostaja on suurempi kuin myyjä ja ostajan liikevaihto on yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Tämä rajaus karsii joukosta esimerkiksi pienet kahvilat, ravintolat ja kioskit.

Sääntelyn piiriin tulevat uuden lain mukaan myös julkinen sektori sekä hotelli- ja ravintola-ala, jotka oli rajattu nykyisen elintarvikemarkkinalain ulkopuolelle.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan laki koskee yhteensä noin 3 200:ta maataloustuotteita ja elintarvikkeita ostavaa tahoa.

Ministeri Leppä katsoo, että lakimuutos tuo viranomaisille "järeät lainsäädännölliset keinot tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia".

"Pidän erityisen tärkeänä sitä, että lailla voidaan puuttua epäterveisiin kauppatapoihin. Ne eivät kuulu sen enempää suomalaiseen kuin eurooppalaiseen ruokajärjestelmään."

Leppä uskoo myös tuottajien aseman paranevan.

"Lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien siten niiden kannattavuutta."

MTK on valtaosin tyytyväinen hallituksen torstaina esittelemiin elintarvikemarkkinalain muutoksiin. Erityisesti järjestö kiittelee sitä, että elintarvikemarkkinavaltuutettu saa lain myötä "lisää muskeleita" työhönsä, toteaa lakimies Marica Twerin.

"Aiempi laki oli aika hampaaton", hän toteaa vasta viime vuonna voimaan tulleesta elintarvikemarkkinalaista, jossa myös elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävä perustettiin.

Twerinin mukaan alkuperäinen laki ei antanut valtuutetulle sellaisia työkaluja, joita valtuutettu työssään tarvitsee.

"Nyt asia korjaantuu lakimuutoksella."

Miksi "hampaaton" laki sitten oli tarpeen saattaa voimaan, vaikka EU-direktiivin ja sen myötä direktiivin vaatimien muutosten tiedettiin olevan tulossa?

"Täytyy muistaa, että EU-päätöksenteko on hidasta. Emme halunneet, että Suomessa jäädään odottelemaan direktiivin voimaantuloa", Twerin perustelee.

Ainoa kritisoitava asia uudessa laissa on seuraamusjärjestelmän monimutkaisuus.

Twerinin mukaan MTK esitti lain kuulemisvaiheessa sen yksinkertaistamista. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Lakimuutoksen tultua voimaan elintarvikemarkkinavaltuutettu voi antaa hyvien kauppatapojen vastaisesta toiminnasta huomautuksen tai julkisen varoituksen, kieltää menettelyn jatkamisen sekä hakea markkinaoikeudelta seuraamusmaksujen määräämistä.

"Esimerkiksi Ruotsissa seuraamusjärjestelmä on huomattavasti suoraviivaisempi kuin Suomessa nyt käyttöön tuleva järjestelmä."

Twerinin mukaan jääkin nähtäväksi, tullaanko Suomessa lopulta määräämään missään vaiheessa seuraamusmaksuja hyvien kauppatapojen vastaisesta toiminnasta.

Lue lisää

MTK:n valtuuskunta kokoontuu Seinäjoella erikoisjärjestelyin – ministeri Leppä vaatii kuntapäättäjiä lopettamaan hakkeen tuonnin

Susialoitetta käsiteltiin eduskunnassa – "Eivät ihmiset ymmärrä miten näin yksinkertainen asia on saatettu tällaiseen juridiseen konkeloon"

Susien pihakäynnit ja pannoituksesta luopuminen harmittavat ministeri Leppää – "Susivahinkoja on ollut liikaa, pantatiedoille olisi tarve"

Elokapinan mielenosoitus tukkii tietä Helsingin keskustassa ja vaatii maataloustukiin ilmastoehtoja – Leppä: "Ympäristö- ja ilmastotoimet ovat vain yksi tavoite, ennen muuta edistetään ruuantuotantoa"