Maatalous

Markkinakatsaus: Saksan sikaketjun kriisi syvenee, EU-maissa hintojen alamäki kiihtyi

Sateet viilensivät kuumentuneita viljamarkkinoita.
Johannes Tervo
Saksassa sikaketju on ruuhkautunut. Arkistokuva Suomesta.

Saksassa sianlihan tuotantoketju horjuu, kun osa teurastuskapasiteetista on pysähdyksissä koronakriisin takia ja samaan aikaan afrikkalainen sikarutto (ASF) on pysäyttänyt sianlihan viennin EU:n ulkopuolelle.

Noutamatta on jo lähes puoli miljoonaa teurassikaa, mikä vastaa vajaan viikon teurastuksia.

Kaiken kukkuraksi koronaepidemia on kiihtymässä ja Saksassa on otettu käyttöön tiukat rajoitustoimet.

Siankasvattajien mukaan markkinatilanne on muuttunut läpinäkymättömäksi, kun erilaiset lihajobbarit ovat tulleet markkinoille. Tuottajien tappiot ovat jo valtavia ja tilanne pahenee koko ajan.

EU:n ulkopuolella isot sianlihantuottajamaat porskuttavat ja tuottajahinnat ovat nousseet Kiinan viennin ansiosta. Kiinan kanssa kauppasotaa käyvä Yhdysvallat on vienyt alkuvuonna ennätysmäärän sianlihaa Kiinaan.

Brasilian vienti ylitti syyskuussa koko viime vuoden viennin ja viime viikolla Venäjän maatalousministeri kertoi, että vienti Kiinaan on yli kaksinkertaistunut viime vuodesta.

Kiinan ostot ovat ryydittäneet sianlihan maailmanmarkkinoita keväästä 2018 lähtien, mutta tilanne saattaa muuttua. Yhdysvalloissa hintojen nousu taittui lokakuussa.

Kiinan maatalousministeriö kertoi viime viikolla, että sianlihantuotanto on elpynyt ja viikkoteurastukset ovat nyt 84 prosenttia vuoden 2017 lopun luvuista. Emakkoja on vielä suhteessa hieman enemmän, 86 prosenttia vuoden 2017 lopusta.

Kiina on ministeriön mukaan rakentanut 12 500 uutta jättisikalaa parin vuoden aikana ja yli 14 000 kiinni ollutta isoa sikalaa on avattu. Tautisuojaus on nostettu äärimmilleen.

Tuotannon elpyminen on kääntänyt sianlihan hinnat laskuun Kiinassa ja hinnat ovat pudonneet kevättalvesta saakka. Hinta on edelleen kaksinkertainen ASF-kriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna, mutta huippuhinnoista on tultu neljännes alaspäin. Ministeriö odottaa hinnan laskevan edelleen.

Suomessa sianlihan vienti Kiinaan on jatkunut Tullin tuoreimman vientitilaston mukaan kevään tahtiin. Heinäkuussa vietiin runsaat 2,3 miljoonaa kiloa ja tammi–heinäkuussa lähes 14 miljoonaa kiloa. Vientihinnat ovat olleet laskussa kevään jälkeen.

Komission uusin lihamarkkinakatsaus kertoo, että tuottajahinnat ovat edelleen laskussa ja alamäki kiihtyi aavistuksen edellisviikolla. E-luokan sianlihan EU-maiden keskihinta painui alle 1,40 euron kilolta, laskua on 0,8 senttiä edellisviikosta.

Suomessa tuottajahinnat ovat EU:n keskihintoja korkeampia, mutta ero supistuu. Viikossa hinnat alenivat 1,7 senttiä kilolta 1,65 euroon.

Vehnän nousukiito Pariisin hyödykepörssissä päättyi. Viime viikon lopussa joulukuun vehnänoteeraus liikkui 205 euron tonnihinnassa. Edellisellä viikolla hinta oli noin 210 euroa.

Hyödykekaupassa kuten myös osakemarkkinoilla ja öljyn hinnassa oli viime viikolla yleistä laskua koronan takia. Rajoitustoimet taudin hillitsemiseksi kiristyvät monissa maissa, mikä heikentää talousnäkymiä ainakin lyhyellä aikavälillä.

Hintoihin saattoi myös vaikuttaa sijoittajien halu kotiuttaa voittoja kuukauden vaihteessa ja ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja.

Viljanhintoihin maailmalla vaikuttaa etenkin sää. Kuivuuteen on saatu hiukan helpotusta Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Sateita kaivataan kuitenkin lisää.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC ennustaa kauden 2020/2021 viljasadon olevan historian suurin.

Torstaina julkaistussa ennusteessa massisadon odotuksia on laskettu aiemmista arvioista, mutta maissista odotetaan edelleen ennätyssuurta satoa, 1 156 miljoonaa tonnia.

Maissin kulutus on tätäkin suurempi 1 173 miljoonaa tonnia, jolloin varastot pienenevät.

Vehnäsato 764 miljoonaa tonnia ylittää kulutuksen, joka on 751 miljoonaa tonnia. Vehnän varastot merkittävissä viejämaissa kuitenkin alenevat IGC:n mukaan ja sillä on todennäköisesti hintoja tukeva vaikutus.

Soijan sato ja kulutus ovat molemmat 370 miljoonaa tonnia. Myös soijalla varastot pienenevät merkittävimmissä viejämaissa.

Kiinan toipuminen koronasta, kuin myös hyvää vauhtia ASF:stä, pitää viljan ja soijan kysyntää vahvana.

Maidontuotanto kotimaassa on tammi–syyskuussa kasvanut kaksi prosenttia viime vuodesta.

Nestemäisten maitotuotteiden valmistus on vähentynyt kolme prosenttia. Voin valmistus sekä juuston valmistus on lisääntynyt neljä prosenttia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskus Luken tilastoista.

Maitotiloja oli syyskuussa 5 484. Se on 399 tilaa vähemmän kuin vuosi aiemmin. Jos kehitys jatkuu ennallaan, niin ensi vuoden aikana tilamäärä alittaa viisi tuhatta.

Syyskuussa maidon tuottajahinta oli keskimäärin 39,36 senttiä litralta. Hinta on noussut kesästä ja on aavistuksen viime vuoden syyskuuta korkeampi.

Kanamäärän ennustetaan ensi keväänä olevan kotimaassa viime kevättä korkeampi.

Kantar TNS Agrin ennusteen mukaan kanoja on vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4,0–4,1 miljoonaa.

Tähän mennessä kuluvana vuonna määrä on pysytellyt alle neljän miljoonan. Joulukuussa ennusteen mukaan neljän miljoonan raja ylittyy.

Lue lisää

Markkinakatsaus: Arla laskee maidon hintaa, toimitusjohtaja ei kommentoi vaikutusta Suomen tuottajiin

Markkinakatsaus: Korona on aiheuttamassa maitokriisin Eurooppaan – ylituotanto paikoin jo pahempaa kuin vuoden 2015 kriisissä

Markkinakatsaus: Kiinassa vehnävarastot kasvavat, muualla maailmassa tyhjenevät

Markkinakatsaus: Grillikauteen ja vientiin ladataan odotuksia lihaketjuissa – "Kiina näyttää toipuneen nopeasti omista koronan vaikutuksista"