Maatalous

Alkuperäisrodut ovat pitäneet suomalaiset hengissä vaikeina aikoina – "selviäisivät varmaan vieläkin, jos pitäisi evakkoon lähteä"

Suomalaiset lapinlehmät valittiin keulakuvaksi EU-hankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä tunturirotujen tunnettuutta.
Terhi Torikka
Alkuperäisrodut ovat luonteeltaan hyvin sosiaalisia ja uteliaita. Juuri se yhdessä kauniin ulkonäön kanssa ihastuttaa karjankasvattaja Hanna Puolakkaa (oik.) ja valokuvausta harrastavaa Suvi Tiaista.

Sen piti olla hirvien kuvausreissu, mutta sarvipäitä ei sinä iltana näkynyt. Niinpä luontokuvausta harrastava Suvi Tiainen päätyi juttelemaan lähellä laiduntaville ja hitaasti liikkuvaa autoa seuraaville lehmille. Sosiaaliset lapinlehmät ja kyytöt tulivat luo, ja niiden tervehtimisestä tuli Tiaiselle tapa.

Tiainen alkoi kuvata myös lehmiä, mutta laitumelle niiden luo hän meni vasta kysyttyään luvan karjan omistavalta Hanna Puolakalta. Luvan saatuaan hän myös alkoi ladata kuvia sosiaaliseen mediaan. Sieltä tuli vinkki kuvakilpailusta, jossa etsittiin kuvia pohjoissuomenkarjasta (psk) eli lapinlehmistä.

Kaksi tänä kesänä otettua kuvaa päätyi lähdes kahdensadan kuvan joukosta viiden parhaan suomalaiskuvan joukkoon 3MC – Pohjoiset tunturikarjat -hankkeen kuvakilpailussa. Lopulta Tiaisen kuva valittiin koko kilpailun parhaaksi.

Kuvaa käytetään pohjoisten tunturikarjojen tunnettuutta lisäävän hankkeen julkaisussa EU:n alueella ja siitä painetaan ainakin postikortti. Hanke edistää suomalaisen lapinlehmän lisäksi sen ruotsalaista ja norjalaista sisarrotua.

Voitto yllätti sekä kuvaajan, että lehmien omistajan. "Olin ihan varma, että voittajakuva tulee jostain Norjan tuntureilta", Tiainen sanoo.

Voittokuva on kuitenkin otettu Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa. Hanna Puolakan alkuperäisrotuiset eläimet laiduntavat siellä kauniissa järvimaisemassa. Raadin mukaan Tiainen on vanginnut kuvaan idyllisen suomalaismaiseman lisäksi jotain aitoa ja olennaista uhanalaisesta lapinlehmästä.

Kuvassa on emä ja vasikka. Kun sitä katsoo oikein tarkasti, saattaa huomata, että todellisuudessa taustalla on myös kolmas eläin. "Se on todellinen fotobombaaja", nauraa Tiainen.

"Se on Pepi, utelias kuin mikä", Puolakka sanoo.

Hanna Puolakka hankki ensimmäisen lapinlehmänsä 14-vuotiaana, asuessaan kotitilallaan Rautjärvellä.

Nyt 27 vuotta myöhemmin Puolakan laumassa on parikymmentä lapinlehmää ja kyyttöä, joiden päätehtävä on toimia emolehminä. Sonnivasikat kastroidaan, ja kasvatetaan lihaksi samassa laumassa.

Tilalla on myös lypsykarja, mutta se sijaitsee eri paikassa, eivätkä alkuperäisrotuiset lehmät päädy lypsyyn kuin poikkeustilanteissa.

"Syy on suoraan tuotoksessa, joka on yksinkertaisesti liian pieni. Arvostan tosissaan niitä, jotka pitävät näitä rotuja lypsylehminä."

Puolakalle alkuperäisrotujen kasvattamisessa on tärkeää niiden säilyttäminen ja se, että hän viihtyy niiden parissa. "Ulkonäkökin on yksi syy. Näistä ei koskaan tiedä, minkälainen vasikka tulee."

Kooltaan lapinlehmät ja kyytöt ovat sopivia käsiteltäviä, vaikkakin uteliaita ja kovapäisiäkin. Luonne on hurmannut myös kuvaajan. "Vaikka kenet laittaisi näiden kanssa illaksi, niin ei kukaan voisi olla rakastumatta", Tiainen sanoo.

Alkuperäisroduissa kiehtoo myös niiden merkityksellinen historia.

"Ne ovat pitäneet suomalaiset hengissä vaikeina aikoina. Alkuperäisrodut ovat pitkäikäisiä ja terveitä, ne selviäisivät varmaan vieläkin, jos pitäisi evakkoon lähteä", Puolakka toteaa.

Lapinlehmä ja muut alkuperäisrodut säilyttävät asemansa osana monimuotoisuutta jatkossakin, uskoo Puolakka. "Mutta alkuperäisrotutuki on sen turvaamiseksi ensiarvoisen tärkeä."

Alkuperäisroduilla on tiettyjä hyviä ominaisuuksia, kuten maidon hyvä juustoutuminen ja tehokas kyky hoitaa maisemia esimerkiksi ranta-alueilla.

Tietoisuuden lisääminen roduista on hankkeen tavoite, ja myös Puolakan ja Tiaisen mielestä hyvin tärkeää. "Itsekin koetan upottaa sitä samalla somepäivityksiin, kun jaan kuvia", Tiainen kertoo.

Suomen kilpailun viisi parasta kuvaa ovat nähtävissä NordGenin sivuilla tästä linkistä.

Terhi Torikka
Suvi Tiainen uskoo, että jokainen rakastuisi alkuperäisrotuisiin lehmiin, jos viettäisi niiden kanssa yhden illan.
Lue lisää

Uhanalaista lihaa lautasella

Tuhannet fanit seuraavat Keisalan lehmien elämää somessa – Anna Länsisalmi-Keisala kertoo maitotilan elämästä selkeästi kanavallaan: "Kaikki huomaa, miten hyvin meillä hoidetaan eläimiä”

Lampaat pysyvät Pelson vankilatilalla vielä pari vuotta – muutto Lappian ammattiopistolle edessä vasta vuonna 2022

Oletko kuullut hurjan tarinan lapinlehmistä, tai liittyykö rotuun muita muistoja? Kuvia ja muistoja lapinlehmistä kootaan nyt NordGenin pohjoismaiseen muistipankkiin