Maatalous

Lampurit jaksavat lajitella ja pakata villoja, kun hinta nousee ja keräily toimii – kotimaisen villan kova kysyntä pienentää vähitellen hävikkiä

Kotimaisesta villalangasta on pulaa ja kehruukapasiteettia kaivataan kipeästi lisää.
Johannes Tervo
Kaitamäen lammastilan yrittäjät Sanni ja Aki Kaitamäki ryhtyivät tänä vuonna rohkeasti vastaamaan kotimaisten villalankojen ja kehruun kysyntään perustamalla Sarvijoen kehräämön Kurikkaan.

Suomalaisen villan kysyntä on kasvussa, eikä laadukasta raaka-ainetta tahdo riittää jatkojalostajien tarpeisiin. Vajetta on myös kehruukapasiteetissa.

Ison osan kotimaisista villalangoista kehrää alan suurin toimija Pirtin kehräämö. Siellä toimitusajat ovat viime vuosina venyneet, mikä on aiheuttanut langoista riippuvaisille yrityksille hankaluuksia. Myös muilla toimijoilla on ruuhkaa.

”Kysyntää olisi hurjasti, ja kasvutahtoa, mutta emme ole saaneet samaan tahtiin lankaa tuotannosta pihalle”, kertoo Tiina Huhtaniemi kotimaisia villalankoja omalla Tukuwool-tuotemerkillä myyvästä Titityy-lankakaupasta. Yrityksellä on yli 60 ulkomaista jälleenmyyjää.

Luomutiloilla tuotettua suomenlampaanvillaa brändättyjen pipojen raaka-aineena käyttävä Myssyfarmi tekee jatkuvasti töitä löytääkseen riittävästi villaa ja kaipaa myös lisää kehruukapasiteettia lankojen saatavuuden varmistamiseksi.

”Tällä hetkellä emme saa niin paljon lankaa kuin haluaisimme ostaa. Arvio ensi vuoden raaka-villan tarpeeksi on noin 10 000 kiloa, josta iso osa pitäisi olla tämän syksyn villoja”, Anna Rauhansuu Myssyfarmilta kertoo.

Monet lammastilat kehruuttavat villansa itse langoiksi, joita myyvät tai jalostavat käsitöiksi.

Pirtin kehräämön oma lankatuotanto on ollut rahtikehruun ruuhkien vuoksi niukkaa, ja kehräämö on joutunut rajoittamaan villan ostoa lammastiloilta. Nyt tilanne on kohenemassa. Kapasiteetin odotetaan paranevan lisää, kun kehräämö avaa sivutoimipisteen Jämsään, josta se osti lopettavan huopatehtaan koneineen.

Pirtin Kehräämö ilmoitti marraskuussa ostavansa lisää villaa. Myös raakavillan tuottajahinnat ovat nousseet.

Kotimaista villaa jalostavat myös pienemmät toimijat. Yksi tuoreimpia alalla on Sarvijoen kehräämö, jonka yrittäjä Sanni Kaitamäki kertoo kysynnän alkaneen vahvana.

”Harmiksemme olemme joutuneet näyttämään punaista valoa muutamille suuremmille projekteille. Rahtitöille on kova kysyntä, ja valitettavaa on, että rahtijonot ovat koko maassa kohtuuttoman pitkät.”

Kaitamäet ovat itsekin lampureita, ja syyt siihen, miksi kaikki villa ei päädy jatkojalostukseen, ovat tuttuja. ”Villan ostohinnan tulisi olla huomattavasti parempi, että lampureiden kova työ lajittelussa ja pakkaamisessa olisi mielekästä.”

Sarvijoen kehräämö on nostanut ostamansa villan hintaa. Niin on tehnyt myös moni muu toimija, ja se alkaa näkyä tarjonnan kasvuna.

MT:n ammattilampureille tekemän kyselykierroksen perusteella villaa päätyy hävikkiin vähemmän kuin ennen. Noin 50 vastaajasta vain muutama kertoo villojen päätyvän hävikkiin. Joukossa on useampi tila, joka on ryhtynyt lajittelemaan villaa jatkojalostukseen hinnan parannuttua.

Edelleen villan käsittely koetaan työlääksi suhteessa hintaan ja lampurit toivovat, että villaa keräiltäisiin eri puolilta maata tai että ostaja osallistuisi rahtikuluihin.

Puukuidulla vahvistetun villalangan kehittänyt Vuonue perusti tänä syksynä villan keräyspisteet kahdelle lammastilalle, jotka paalaavat villat korvausta vastaan. Niiden kautta raaka-ainetta on saatu hyvin, kiittelee yrittäjä Piia Aaltonen.

Lampaanvillan ja tencel-puukuidun sekoituksesta valmistetut villasukkalangat voittivat vuosi sitten Uutuustuote-kilpailun Suomen Kädentaidot -messuilla, mikä nosti kysynnän huimaan nousuun, ja myös raaka-aineen tarve kasvoi.

Lue myös:

Näin löydät suomalaisesta villasta valmistettuja lahjoja pukin konttiin – MT:n toimittajan lammaskatraassa on melkein yhtä monta rotua kuin lampaita

Novitan Suomivilla-lankaa myyty parissa kuukaudessa 50 000 kerää – Kotimaan lankajätissä pähkäillään nyt, mistä kotimaista villaa saisi lisää

Kotimaisen villalangan rahtikehruujonot ovat nyt pitkiä, kertoo kehräämöyrittäjä Sanni Kaitamäki.
Lue lisää

Kansatieteilijä ryhtyi neulomaan Kalevalan runoja – "Lankaa hypistellessä voi tulla esimerkiksi vahva olo, että tästä täytyy neuloa hiiden hirvi"

Maailman pisimmän villan ennätys kasvoi sentillä – pakomatkalla ennätysvillan kasvattanut lammas ei päädy makkaraksi

Tunnettu design-yritys innostui suomalaisesta villasta – ensimmäiset tuotteet kotimaisesta raaka-aineesta markkinoille tänä vuonna

Lukijalta: Villavaatetta on vaikea löytää kauppojen ruttuisista keinokuituvaatetangoista – tarvitsemme muutoksen kerskakulutukseen