Maatalous

Kehitysmaiden pienviljelijät kohtaavat ilmastonmuutoksen harmit ensimmäisinä, mutta saavat onnettoman pienen siivun ilmastorahoituksesta

Ilmastorahoituksesta menee kehitysmaiden pienviljelijöille vain 1,7 prosenttia. Maailman väestöstä heidän osuutensa on noin neljännes.
Kari Salonen
FFD:n ohjelmajohtaja Tiina Huvio (oik.) tapasi vuoden lopulla avokadoja Tansaniasta Eurooppaan tuovan Tanzanice Agrofoodsin Matilda Byandaa ja Eero Pisilää.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelevat rajusti pienviljelijöitä etenkin kehittyvissä maissa. Joukko ei ole pieni, sillä kehitysmaiden pienviljelijät muodostavat noin neljänneksen maailman koko väestöstä.

"He ovat niitä, jotka kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ensimmäisenä, mutta ilmastorahoituksesta heille menee vain 1,7 prosenttia. Kaikissa meidän yhteistyökohteissa tilanne on huono", harmittelee ohjelmajohtaja Tiina Huvio maanviljelijöitä ja metsänomistajia kehitysmaissa tukevasta FFD:stä (Food and Forest Development Finland).

Esimerkiksi Hondurasissa hurrikaanit ovat juuri pyyhkineet kahviviljelmien yli kahdesti kuukauden aikana. Teiden sortuminen vaikeuttaa sadon korjaamista sekä kahvipapujen kuljetuksia prosessoitavaksi. Monessa maassa myös ostovoima on romahtanut.

FFD pyrkii työllään saamaan pienviljelijöitä mukaan ilmastotoimiin sekä edistämään pienviljelijöiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tätä tehdään muun muassa kouluttamalla viljelijöitä sopiviin lajikevalintoihin, kestäviin tuotantomenetelmiin ja laatimalla tuottajille sopeutumissuunnitelmia.

"Aina ei ole helppoa saada viljelijöitä näkemään lisäarvo toimissa, joihin heitä kannustetaan, etenkin jos toteuttaminen vaatii paljon lisätyötä", Huvio sanoo.

Tämän vuoksi viljelijät pyritään innostamaan itse pohtimaan kriittisiä kehityskohtia. Sellainen voi olla esimerkiksi viljelymaalle kertyvän sadeveden keruu.

Vietnamissa metsien hakkuuväliä pyritään pidentämään kahdella vuodella hiilinielun kasvattamiseksi. Nykyisin metsiä hakataan noin viiden vuoden välein.

Tavoite on haastava, sillä alueella esiintyy usein taifuuneja, ja riski isoihin metsätuhoihin on suuri. Apuna käytetään kompensaatiota, johon rahaa saadaan esimerkiksi MTK:n maksamien lentojen päästömaksuista.

Puiden pidemmästä kasvattamisesta maksetaan tuottajille palkkiota, joka pienentää metsänomistajan taloudellista riskiä, mikäli taifuunituho osuu kohdalle. Paksummista puista saa myös hakkuun jälkeen paremman rahallisen korvauksen. Kompensaation rahallinen arvo on määritetty yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Simosol yrityksen kanssa.

Tuottajien osuuskunnille maksetaan korvaus siitä, että ne organisoivat puiden mittauksen ja metsänomistajat saavat kompensaationsa, kun mittaus on tehty. Kompensaatiolla osuuskunnat järjestävät myös muuta tukea ja koulutusta.

Laatujärjestelmät ja sertifikaatit ovat suuressa osassa FFD:n työssä. Paikalliset eivät ole valmiita maksamaan premium-hintaa sertifikaatista huolimatta, joten kotimaan markkinoille tähtäävän laatutyön vaikuttavuus ja palkkiot pitää löytyä muualta. Suurin hyöty viljelijöille tulee laatutyöllä aikaan saadusta satojen suurenemisesta ja laadun paranemisesta.

"Niiden kautta viljelijät saavat parempaa tuottoa ja lisää itsenäisyyttä", Huvio toteaa.

FFD:n toimet tavoittivat viime vuonna suoraan noin 10 000 viljelijää. Kun mukaan lasketaan perheet, työ kosketti kaikkiaan noin 200 000 henkeä, joista runsas kolmannes on naisia.

FFD:n jäsenjärjestöjä ovat MTK, SLC, Osuustoimintakeskus Pellervo sekä ProAgria keskusten liitto.

Lue lisää

Pienviljelijät mukaan ilmastotyöhön

Kenialaiset yrittivät brändätä Tansanian avokadot omikseen – Nyt niitä tuodaan Tansaniasta luomusertifioituna Eurooppaan

Kehitysmaiden tuottajia tukeva suomalainen FFD edustaa ilmastokokouksessa: Viljelijät keskiössä ilmastotyössä

Viime viikolla julkistettu Nobel-palkinto palautti näkökulman rauhanteon ytimeen: Ilman ruokaa ja elinmahdollisuuksia konflikteja ei torjuta