Maatalous

Lähes 40 prosenttia kansalaisista pitää Suomen maataloutta tehotuotantona – onko se sitä?

Ruuan riittämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi maataloutta pitäisi maailmanlaajuisesti edelleen tehostaa.
Jukka Pasonen
Kantar TNS Agrin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 052 henkeä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Noin 39 prosenttia suomalaisista pitää Suomen maataloutta tehotuotantona. Reilun 38 prosentin mielestä kotimainen tuotanto ei ole tehomaataloutta. 23 prosenttia ei osaa vastata.

MT kysyi asiaa helmikuussa. Kantar TNS Agrin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 052 henkeä.

Kyllä- ja ei-leirien osuudet menevät siis tasan. Eroja löytyy, kun vastauksia ryhmitellään asuinpaikan, puoluekannan tai vastaajan iän mukaan. Kyselyssä ei pyydetty kantaa onko tehotuotanto hyvä vai huono asia.

Pääkaupunkiseudulla asuvista 41 prosenttia pitää maataloutta tehotuotantona, 30 ei.

Maaseutumaisissa kunnissa enemmistön mielestä maatalous ei ole tehotuotantoa. 36 prosenttia maaseutukuntien asukkaista pitää sitä tehotuotantona.

Korkeasti koulutetut näkevät maatalouden tehotuotannoksi muita useammin.

Kristillisdemokraatteja äänestävistä vain alle 15 prosenttia pitää suomalaista maataloutta tehotuotantona. Lähes 40 prosenttia puoluetta äänestävistä ei kuitenkaan ota kantaa koko kysymykseen.

Vihreiden äänestäjistä 67 prosenttia pitää kotimaista maataloutta tehotuotantona. Vasemmistoliiton äänestäjistä 55. RKP:n äänestäjistä lähes puolet vastaa kyllä.

Keskustalaisista 55 prosenttia sanoo, ettei maatalous ole tehotuotantoa. 31 prosenttia keskustan äänestäjistä katsoo, että se on tehotuotantoa.

Kokoomuksen äänestäjistä lähes puolet näkee, ettei suomalainen maatalous ole tehotuotantoa ja kolmanneksen mukaan taas on.

SDP:n kannattajista yli 40 prosenttia vastasi kyllä ja reilu 30 ei. Perussuomalaisista vajaat 40 vastasi kyllä ja reilut 40 prosenttia ei.

Nuoret näkevät herkemmin maatalouden olevan tehotuotantoa. Alle 30-vuotiaista yli puolet katsoo maataloutta tehotuotannoksi. Yli 50-vuotiaissa ei-vastaajia on enemmän kuin kyllä-vastaajia.

Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Markkinoilla pärjääminen vaatii alalla kuin alalla tehokkuutta. Tehotuotanto sana kuitenkin särähtää monen korvaan.

Onko tehotuotanto pahasta ja mikä on tehotuotannon ja tehokkaan tuotannon ero?

"Tehotuotanto-termillä on huono maine. Sitä käytetään synonyyminä teolliselle maataloudelle, jossa ei välitetä eläinten hyvinvoinnista tai ympäristöstä", pohtii tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta.

Koska tehomaatalous on sanana kokenut kovia, on käyttöön tullut uusia termejä kuten kestävä tehostaminen ja resurssiviisaus, Niemi kertoo. "Ne korostavat tuotantopanosten huolellista käyttöä."

Ruuan tehokas tuotanto on myönteinen asia, Niemi sanoo.

Tehokas viljely tarvitsee saman ruokamäärän tuottamiseen vähemmän peltoalaa ja muita tuotannontekijöitä kuin tehoton. Maailmanlaajuisesti katsottuna viljelyalaa ei ole enää ympäristösyistä varaa lisätä, joten tehokkuutta on edelleen parannettava.

Onko suomalainen maatalous Niemen mielestä tehotuotantoa?

"Se riippuu mihin termin määritelmä asetetaan."

Maataloudessa käytetään uutta teknologiaa, koneita, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja kasvinjalostusta. Tuotanto on Suomessa tehokasta mutta ei välttämättä pärjää maailmanlaajuisessa tehokkuusvertailussa.

"Jos katsotaan kuinka pienillä ilmastopäästöillä Suomessa tuotetaan litra maitoa, on tuotanto hyvinkin tehokasta", Niemi sanoo.

Suomen maatalous ei ole tehnyt tehotuotannon ylilyöntejä. Ei ole ollut lyhyen tähtäimen voitontavoittelua, jolla olisi vaarannettu tuotannon pitkän ajan kestävyyttä, Niemi sanoo.

"Suomessa ei esimerkiksi käytetä eläimille antibiootteja ennaltaehkäisevästi."

Meillä ei myöskään ole hyvin teollisuusmaisia maatalouden tuotantolaitoksia, Niemi toteaa.

Suomen suurimpienkin tilojen koko on vaatimaton verrattuna esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Australian tai Kiinan suurtiloihin.

Lue lisää

Professori: Maatalouden tehostaminen pelastaisi metsiä Afrikassa – ruuantuotannon kasvu on perustunut peltojen lisäämiseen metsää hakkaamalla, nyt on aika kasvattaa hehtaarisatoja

Afrikan maataloutta kehitettävä ilmastosyistäkin

Raportti: Maatalouden tehostuminen pitää ruuan hinnan alhaalla seuraavat 10 vuotta – Tuotanto ylittää kysynnän, jolloin hinnat polkevat paikallaan

Tutkimus: Maatalouden tehokkuuden tuomat hinnanalennukset valuvat kuluttajahintoihin – tuotantokustannusten nousut sen sijaan eivät