Maatalous

Viljelysuunnitelmat kannattaa vielä kerran miettiä uudelleen – Suomen viljavarastot uhkaavat paisua entisestään, jos vilja-ala ei kutistu

MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä kehottaa kiinnittämään huomiota myös osoitteettoman viljan tuotantoon.
Seppo Samuli
Kauran ylitarjonta on vaarassa kasvaa entisestään, mikäli kylvöaikeet toteutuvat.

Kylmä ilmamassa viivästyttää kevään etenemistä, ja monella tilalla sen tuoma lisäaika voidaan käyttää kylvösuunnitelmien läpikäymiseen vielä kerran. Öljykasvien ja valkuaiskasvien kylvöä viljan sijaan punnitaan monella tilalla vakavasti.

MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä kehottaa kiinnittämään huomiota myös osoitteettoman viljan tuotantoon.

Osoitteettomalla viljalla Similä viittaa satoon, josta ei ole tehty viljelysopimusta jo ennen kylvöpäätöstä. "Viljamarkkinoille ei ole syytä tuottaa yhtään villiä tavaraa."

Suomessa käydään vuodesta toiseen katkeraa keskustelua siitä, miksi ostajat maksavat meillä viljasta huonompaa hintaa kuin muualla Euroopassa.

Similä ja MTK:n vilja-asiamies Max Schulman korostavat, että erittäin merkittävä syy huonompaan hintatasoon löytyy kertavilkaisulla viljataseesta ja viljan varastojen ja käytön suhdetta kuvaavista käyristä. Varastot ovat Suomessa vuodesta toiseen liian suuret suhteessa viljan käyttöön eli aina uuden satokauden alkaessa ylivuotista viljaa on varastoissa runsaasti.

Peltokasvivaliokunnan laatiman ennusteen perusteella tilanne on menossa vain huonompaan, Schulman toteaa.

Kun varasto/käyttö-suhde on EU:ssa keskimäärin 25 prosenttia, Suomessa se on vuodesta toiseen reilusti yli 30 prosenttia. Mikäli valiokunnan ennuste toteutuu ja viljelijät kylvävät tänä keväänä kauraa suunnitelmiensa mukaan, ensi vuoden heinäkuussa kauran osalta se nousee jo 60 prosenttiin.

Käytännössä kauraa korjattaisiin tulevana syksynä pelloilta niin rajusti yli tulevan talven tarpeen, että 60 prosenttia kaudella 2022/23 käytettävästä kaurasta olisi varastoissa siinä vaiheessa kun kesän 2022 satoa puidaan.

Ennusteessa on otettu jo huomioon teollisuuden kasvava kapasiteetti, eli kaurabuumista ei ole tiedossa helpotusta raskaaseen taseeseen.

Myös kevätvehnässä on tällä hetkellä todella suuri riski: syysvehnää on kylvössä runsaasti, ja se näyttää talvehtineen hyvin.

"Vehnälläkin alkuvarasto riittää täyttämään teollisuuden tarpeen", Schulman kertoo.

Apua ei heru viennistäkään, ellei viljelysopimuskulttuuriin saada aikaan nopeaa muutosta, Similä korostaa. Kun viljelijät eivät tee viljelysopimuksia, viljan viejät eivät tiedä, paljonko viljaa tulee tarjolle.

"Kukaan ei uskalla tehdä vientisopimuksia, jos ei ole tiedossa, paljonko tavaraa on myytäväksi."

Mallia voitaisiin hakea niinkin läheltä kuin etelänaapuristamme Virosta, Schulman kertoo. Siellä viljelijät tekevät viljelysopimuksia omistamiensa vientiosuuskuntien kanssa.

Sopimusten ansiosta osuuskunta tietää hyvissä ajoin, paljonko sillä tulee olemaan varastoissaan viljaa vietäväksi. Näin ne pääsevät markkinoille paljon aiemmin kuin suomalaiset viljanviejät ja saavat myös suomalaisia paremman hinnan tavarastaan.

"Toinen puoli ongelmaa on aitojen vientisopimusten puuttuminen. Viljasta ei tule vientierää sillä, että se toimitetaan satamavarastoon, jos se voidaan sieltä toimittaa kotimaan käyttöön", Schulman toteaa ja heittää näin palloa myös viljan ostajille.

Similän mukaan peltokasvivaliokunta on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa päästäisiin tasapainoiseen viljataseeseen. Schulmanin mukaan tavoiteltava tasapainotaso olisi lähellä nykyistä EU-tasoa eli alle 15 prosentissa.

"Tällöin Suomessa maksettava hinta seuraisi paremmin maailman viljamarkkinoita."

Lue lisää

Maito ja sianliha halpenevat, tulvat voivat muuttaa tilannetta

Vanhoja viljavarastoja syödään tyhjiksi ensi talvena, tämän syksyn ohra- ja ruissato eivät yksin riitä

Luke: 3,1 miljardin kilon viljasato mahdollinen, sato jää keskimääräistä heikommaksi

Kanadan helteet ajoivat rapsin hinnan uuteen nousuun, Euroopassa sianlihan hinta laskee