Raivioiden tuet jakavat tuottajien mielipiteitä – Raahessa puolustetaan ruokaa tuottaville tärkeitä raiviopeltoja

Raahelainen viljelijä Sauli Joensuu kävelee tukikelvottomalla raiviopellolla. Taustalla tukikelpoista vanhaa peltoa. Jatkossa aluetta viljellään yhtenäisenä. Kuva: Kai Tirkkonen

Maanviljelysmaan tukioikeuksien lakkauttaminen sopisi oikein hyvin raahelaiselle Sauli Joensuulle. Hänellä on viljelyssä noin 400 hehtaaria, joista noin kolmannes on tukioikeudetonta raivattua peltoa.

MT kertoi 10.5., että Suomi aikoo lakkauttaa tukioikeudet vuonna 2023. Päätöstä ei ole kuitenkaan tehty.

Tukeen oikeutettuja peltoja on nyt rajoitettu määrä. Ne on jyvitetty tiloille ja uudet metsästä raivatut pellot ovat oikeuksien kiintiöiden ulkopuolella.

Jos tukioikeudet lakkautetaan, viimeisen 17 vuoden aikana metsästä raivatut pellot pääsisivät ehkä kaikkien tukien piiriin.

Asia on ajankohtainen juuri nyt, sillä EU:n maatalouspolitiikan capin tukikausi on vaihtumassa. Sen yhteydessä voidaan tehdä muutoksia.

Joensuu ei hyväksy nykytilannetta. Hän kertoo esimerkin, jossa eteenpäin pyrkivä ruokaa tuottava tila ei saa tukea raivatulle lohkolle, mutta naapurissa vanhaa peltoa viljelevä saa.

"Jos naapuri niittää hömppäheinää maahan ja sille maksetaan siitä 500–1 000 euroa hehtaaritukia, niin voi miettiä mikä on oikeudenmukaista."

Peltoa on raivattu, koska sitä on niukasti myynnissä. Tiloilla on kuitenkin ollut kova paine kasvaa ja tehostaa tuotantoa. Politiikka on kannustanut laajentumiseen.

Joensuu muistuttaa, että raivatut pellot ovat tiukasti ruuan tuotannossa, mutta silti niille ei saa tukea. Se on päinvastoin maataloustukien perusajatuksen kanssa.

"Tukia maksetaan ruuan hinnan pitämiseksi matalalla kuluttajille. Siksi tukia pitäisi kohdistaa ruuan tuotantoon nykyistä enemmän. Peltoa raivanneet ovat sataprosenttisesti aktiiviviljelijöitä", Joensuu sanoo.

Pellon raivausta kritisoidaan usein ilmastosyillä. EU:lla on myös periaate, että tuilla ei saa kannustaa maataloustuotannon kasvattamiseen.

Joensuu muistuttaa, että peltoa myös poistuu käytöstä koko ajan metsitykseen. Maata tarvitaan myös teille, rakentamiselle ja tuulivoimalle.

Joensuu kuitenkin kokee, että maanviljelijä on ainoa syyllinen.

Iso osa raivioista on turvemaita, mutta ei kaikki.

"Turvemaista on suotta tehty ilmastopahiksia. Ne ovat hyvin varmoja viljellä ja niistä saa satoa vähällä lannoituksella."

Aihe jakaa viljelijäkenttää, sillä isossa osassa maata peltoa ei ole raivattu lisää. Jos tukioikeudet poistuvat, rahat jaetaan isommalle peltomäärälle. Tilat, jotka eivät ole raivanneet, voisivat menettää tukea.

Kysymys on Pohjois-Pohjanmaalla iso. Korvauskelvottomista noin 70 000 hehtaarista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on 20 000 hehtaaria.

Koko Suomessa on tukikelpoista peltoalaa 2,27 miljoonaa hehtaaria.

"Yksikään tila ei kaadu siihen, että tukipotti jaetaan uudestaan ja joltain pikkaisen hehtaarituki leikkautuu. Pohjois-Pohjanmaalla on paljon tilakokoa raivaamalla kasvattaneita tiloja. Tilatasolla tämä voi olla niin iso asia, että on jatkon kannalta kynnyskysymys. "

Etelässä ajatellaan, että raivioiden tuettomuus on ollut tiedossa ja riski on ollut tiedossa. Siksi niille ei nytkään pitäisi antaa tukia. Huoli on, että raivaus lisääntyy.

"Mielipide riippuu tilatasolla siitä, mikä on oma tilanne. Tiettyä ymmärrystä löytyy. Mutta mitä olen jutellut, valtaosa täällä vastustaa raivioiden tukioikeuksia" MTK-Satakunnan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola sanoo.

Tosin esimerkiksi Satakunnassa on myös tiloja, jotka ovat raivanneet metsää pelloksi.

"Meidänkin alueelta löytyy mielipiteitä puolesta ja vastaan. Mitä vähemmillä ristiriidoilla päästäisiin yhteisymmärrykseen sitä parempi", Jaakkola sanoo.

MTK-Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä toivoo, että muutoksista tehtäisiin laskelmat ja uudelle EU-kaudelle tehdään päätös.

"Jos tulee vain raivauskielto, rajoitteet turvemaille eikä saada tukia, on se kaikkein epäreiluin lopputulos", Tyhtilä sanoo.

Se antaa viestin, että tuetaan maan omistusta, eikä ruuan tuotantoa.

Päätöstä toivoo myös Joensuu.

"Tilanne on keskusteluttanut vuosikausia. Se vie tuottajajärjestön voimavaroja. MTK:n johtokunnan ja maatalousministeri Lepän pitää hoitaa asia."

Lue myös:

Raiviopeltojen tukieurot jälleen auki – moni viljelijä odottaa tukioikeuksien lakkautuksen tuovan suorat tuet myös raivioille