Maatalous

Tällainen on Suomen ympäristöystävällisin tila: Metsämies Sauli Brander viljelee 190 luomuhehtaaria Kangasalla

Ravinnevalumia estetään tilalla monin tavoin. "Pidetään huoli, että se, mitä laitetaan pellolle, myös pysyy pellolla."
Rami Marjamäki
Sauli Branderille luomu on oikea tapa viljellä. Se haastaa ja palkitsee.

Liskon tilalla Kangasalla on käytössä suorastaan hengästyttävä valikoima ympäristötoimia. Tila on luomussa, käyttää tarkkaa viljelykiertoa ja aluskasveja, on perustanut suojavyöhykkeitä ja rakentanut vesiensuojelukosteikkoja – ja hoitaa vielä perinnebiotooppejakin.

Tässä osa ansioista, joilla tilalle irtosi Suomen osakilpailun voitto WWF:n järjestämässä Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kisassa.

Sauli Brander on osa Liskon tilan pitkää isäntäketjua. Ensimmäiset kirjalliset maininnat tilasta ovat peräisin 1400-luvun lopulta, hän kertoo.

Brander otti vetovastuun tilasta 2005. Viljelyssä on nyt 190 hehtaaria, joista puolet omaa ja puolet vuokramaata. Tilan metsäala on 370 hehtaaria.

Brander työskentelee päätoimisesti metsäalalla, mutta 47-vuotiaalla isännällä riittää energiaa ja intohimoa myös tilan viljelyyn.

Lypsävät lähtivät tilalta 1983 ja lihakarja 1996.

Vuonna 2010 Brander siirsi tilan luomuun.

"Se on minulle oikea ja hyvä menetelmä ja vastuullinen tapa viljellä."

Luomuviljely ei ole helppoa, vaan jatkuvaa oppimista, Brander toteaa. "Pitää tuntea peltonsa ja sopeuttaa viljelymenetelmät niihin ja vallitseviin olosuhteisiin. Virheitään ei voi korjata kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla. Mutta kun tulee onnistumisia, se on äärettömän mielenkiintoista ja palkitsevaa."

Branderille ympäristöasiat ovat tärkeitä – "Mutta myös tilan talous."

Tila sijaitsee Vesijärven rannalla. Pellot ovat kaltevia ja pääosin hankalasti viljeltävää hiesusavea.

Ravinnevalumia estetään monin tavoin. "Pidetään huoli, että se, mitä laitetaan pellolle, myös pysyy pellolla."

Jo Branderin isä rakensi kosteikkoja hidastamaan valumavesien virtausta ja nappaamaan ravinteita. Poika on jatkanut niiden ja laskeutusaltaiden rakentamista.

Altaita pidetään kunnossa ruoppaamalla ja levittämällä ravinteikas kiintoaines takaisin pelloille.

Peltojen laidoilla on suojavyöhykkeitä valumavesiä pidättämässä.

Aluskasveja tilalla alettiin käyttää jo ennen luomuun siirtymistä.

Apilapitoinen seos kylvetään rikkaäkeellä siinä vaiheessa, kun vilja on orastunut. Kun vilja puidaan, aluskasvi jää sitomaan maata ja pidättämään ravinteita.

Pellot muokataan pääosin keväällä, joten aluskasvi pitää maan kasvipeitteisenä talven yli.

Aluskasviseoksen pääkasvit ovat raiheinä ja puna- ja valkoapila. "Apiloista toinen kestää kuivuutta paremmin, toinen on vähän parempi typensitoja", Brander toteaa.

Ympäristötoimien pitkä lista jatkuu. Tilalla muun muassa otetaan vastaan kompostoitua broilerinlantaa ja käytetään kiertolannoitteita.

Perinnebiotooppeja hoidetaan yhteistyökumppanin hevosten ja ponien voimalla.

Tilan kiinteistöt lämpiävät hakkeella ja iso osa sähköstä tuotetaan itse aurinkoenergialla.

"Pitkän ajan iso haaveeni on vielä suurempi energiaomavaraisuus", Brander kertoo.

Liskon isäntä toteaa olevansa todella otettu palkinnosta. "Tosin ei tämä kaikki perustu yksin minun vaan myös edeltävien sukupolvien työhön."

Brander korostaa, etteivät käytössä olevat ympäristötoimet ole hänen omia innovaatioitaan. "Niitä on moni muu tehnyt jo paljon pitemmän aikaa. Minulla on ollut kuitenkin mahdollisuus viedä niistä useita tilani käytäntöihin."

Jatkuuko sukupolvien ketju tilalla?

"Minulla on 12-vuotias tytär, joka on isoksi ilokseni todella kiinnostunut maataloudesta", Brander kertoo.

"Sukupuoli ei tässä asiassa ratkaise. Isäni äiti, tosi innokas karjaihminen, hoiti tilaa omalla vuorollaan."

Kilpailun tuomaristoon vetosi tilan ympäristötoimien kokonaisvaltaisuus ja se, että toimet ovat hyvin monistettavissa monille muille tiloille.

”Maatalouden vesiensuojelu rakentuu pienistä osista tilakohtaisen tarpeen perusteella harkiten. On tärkeää, että toimet ovat osa tilan normaalia arkea. Tällöin niihin pystyy panostamaan pitkäjänteisesti, eikä niitä koeta vain ylimääräisenä rasitteena”, korostaa tuomaristoon kuuluva MTK:n vesiensuojeluasiantuntija Airi Kulmala.

WWF antoi tänä vuonna kunniamaininnat Joutsassa sijaitsevalle Kotimäen Niityt -tilalle, jota hoitavat Matti ja Johanna Mehtola, sekä Mikko Lindemanin ja Helena Anttila-Lindemanin omistamalle Tuohimäen tilalle Somerolla.

Lue lisää

Metsätaloutta höykytetään mennen, tullen ja tavatessa sosiaalisessa mediassa – pelastaako Metsäsäätiö?

Onko tilasi Itämeren ympäristöystävällisin? – yhdeksättä kertaa järjestettävän kilpailun ilmoittautuminen on alkanut

Miten hirvistä johtuvat ongelmat ratkaistaan

Metsätalouden hirvituhoihin on ratkaisu