Maatalous

MTK:n Schulman kannustaa viljelijöitä malttiin, jotta turhilta kustannuksilta säästytään: "Puimaan vasta kun vilja on varmasti kypsää"

Kotimaan hinnat eivät ole seuranneet satonäkymiä missään määrin, vilja-asiamies korostaa. "Kustannusten nousu ja viljatilojen kannattavuus aiheuttavat suurta huolta."
Sanne Katainen
Puinteja on vasta aloiteltu eteläisessä Suomessa. Postis Gårdin syysrapsia lähdettiin puimaan tiistaina iltapäivällä.

Ensimmäisiä puimureita on nähty pelloilla jo jonkin aikaan, mutta viime viikon puolivälissä Suomeen levinnyt matalapaineen alue toi muassaan sateita. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman kannustaakin jokaista viljelijää nyt panemaan jäitä hattuun.

"Tässä tilanteessa ei pidä ottaa itselleen yhtään turhia kustannuksia. Jotta kuivauskulut pysyvät kurissa, puimaan kannattaa lähteä vasta siinä vaiheessa, kun vilja on varmasti kypsää."

Kustannusten tarkkailuun on nyt syytä, sillä kotimaan hintataso ei ole juuri reagoinut satonäkymiin. Samaan aikaan kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, Schulman korostaa.

"Huoli viljatilojen kannattavuudesta ja jatkomahdollisuuksista on suuri."

Schulman ennakoi tälle satokaudelle voimakkaita hintavaihteluita. Tarjolle tulee laadultaan hyvin erilaisia viljaeriä, joten laatuhinnoittelun merkitys korostuu. Pienijyväisyyttä on paljon, mutta toisaalta varsinkin kauralla ja vehnällä valkuaispitoisuus voi olla korkea.

Tilanne on sama ohralla, mikä voi tuottaa ongelmia maltaaksi viljellyissä erissä.

"Nyt jos koskaan viljelijän on tärkeää tietää omien viljaeriensä laatu eli jokaisesta siilosta edustava näyte ja siitä perusanalyysi viljalaboratoriossa. Kun tuntee oman satonsa laadun, sille löytää varmimmin parhaan mahdollisen kohteen."

Schulman kannustaa viljelijöitä myös keskustelemaan tämän vuoden viljelykokemuksista keskenään. "Tämä ei varmasti jää ainutlaatuiseksi kasvukaudeksi, vaan vastaavia tullaan näkemään myös jatkossa. Siksi on tärkeää jakaa kokemuksia ja löytää näin parhaat käytännöt tulevaa ajatellen."

Myös lajikkeiden eroista kannattaa vaihtaa kokemuksia. Esimerkiksi uusilla mallasohralajikkeilla valkuainen pysyy kurissa vanhempia lajikkeita paremmin.

"Riskiä kannattaa myös hajauttaa paitsi monipuolisemmalla viljelykierrolla myös ottamalla samasta lajista yhden sijaan kaksi lajiketta viljelyyn."

Vaikka vuosi on ollut erityisen hankala valkuaiskasveille, varsinkin härkäpavulle. Schulman toivoo viljelijöiden pitävän myös ne kierrossa tulevinakin vuosina.

"Tärkeintä on huolehtia, että kasvukunto on lohkolla kunnossa. Valkuaiskasvit tarvitsevat paljon vettä ja hyvän alustan. Tätä voi varmistaa jo nyt syksyllä ja kalkita lohkoa mahdollisuuksien mukaan."

Vaikka viime viikolla alkaneilla sateilla ei enää olekaan merkittävää vaikutusta viljasadon kokonaismäärään, osa kasvustoista voi siitä vielä hyötyä, Schulman arvioi.

"Kevätviljoja on nyt niin eri kasvuvaiheissa, että varsinkin viimeisenä kylvetyille kasvustoille siitä voi vielä olla hyötyä. Viimeisenä kylvetyillä vehnillä jyvät ovat vasta täyttymässä, joten niitä sade voi auttaa, samoin myöhään kylvetyille rypseille sateesta voi olla hyötyä."

Kaikesta huolimatta satopotentiaali on varsinkin Varsinais-Suomen ja Satakunnan savimailla tänä vuonna heikko. Jonkin verran paremmin ovat selvinneet Pohjanmaan maakuntien eloperäiset maalajit, joilla kosteutta riittää kuivanakin vuonna, Schulman muistuttaa.

Myös muokkaustapojen välillä on tänä vuonna havaittavissa selkeät erot: viime syksynä muokatut pellot ovat olleet "paremmassa iskussa" kuin kasvipeitteisenä talven yli olleet, suorakylvetyt lohkot. "Vaihtelut ovat huomattavasti suuremmat suorakylvetyillä kuin syysmuokatuilla lohkoilla."

Luonnonvarakeskus Luke arvioi pari viikkoa sitten, että tämän vuoden kokonaisviljasato olisi 3,1 miljardia kiloa.

"Ennakkoarviota sadosta on vaikea nyt sanoa, mutta todella, todella hyvä tuuri olisi, jos se alkaisi kolmosella", Schulman toteaa.

Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) keräsi maanantaina ensimmäiset arviot alueellisilta asiantuntijoiltaan tämän hetken puintitilanteesta. Vaikka erittäin kuiva kesä on nopeuttanut puintien alkamista, puinnit ovat eteläisintä Suomea myöten aivan alkuvaiheessaan: pisimmällä ollaan Uudellamaalla, jossa puituna on noin kymmenen prosenttia alasta.

Myös Itä-Suomessa viljat ovat valmistumassa puintikuntoon poikkeuksellisen aikaisin.

Kevätviljojen jyvät vaikuttavat jääneen kuivuuden seurauksena pieniksi kautta maan, Vyr:in asiantuntijat arvioivat.

Lue lisää

Sadot jopa puolittuivat Pohjanmaan rannikolla – Vaasan pohjoispuolen kunnissa tilanne huonompi kuin maakunnan eteläosassa

Varsinais-Suomi pui katovuoden satoa – "Monilla tiloilla mietitään nyt, millä tuotantopanokset ostetaan"

Huono satovuosi iskee kovaa sikatiloihin – ”Tilanteen kärjistyminen voi johtaa siihen, että rakennemuutos tapahtuu väkivaltaisesti"

Puinnit lähes valmiit – heikoimmat viljakasvustot jäävät peltoon tai menevät polttoon