Kokoukseen saapunut Timo Laaksonen on huolissaan siitä, ettei kasvinviljelytiloille meinaa löytyä jatkajia ja ensimmäistä kertaa peltokaan ei meinaa käydä kaupaksi. Kuva: Heli Lehtelä
Someron uusi kriisikokous käynnissä – ”Tilanne on muuttunut vain pahemmaksi”
Kasvintuottajien taloudellinen ahdinko on klo 12 alkavan kokouksen keskiössä. MT seuraa ja raportoi tilannetta paikan päältä.Somero
Kasvintuottaja Mimmi Ruusunen toteaa tilanteen olevan kestämätön monelle viljelijälle. Kuva: Jaana KankaanpääKasvinviljelijät kokoontuvat tänään Someron Teeriharjulle kriisikokoukseen. Kokouksen virallinen osuus alkaa klo 12 ja voit seurata tästä uutisesta kokouksen etenemistä hetki hetkeltä.
Kokous on jatkoa lokakuiselle kriisikokoukselle, joka veti Teeriharjun tanssilavan täyteen huolestuneita viljelijöitä.
Kello 11.30: Väkeä virtaa saliin tasaista tahtia.
”Itse pienenä toimijana onnistuin tilaamaan polttoöljyä vielä 1,29 euron hintaan, kun toimin heti Iranin sodan alettua. Nyt talvilaadun hinta on 2,20”, toteaa paattislainen kasvintuottaja Mimmi Ruusunen.
Ruusunen toteaa tilanteen olevan kestämätön monelle viljelijälle. Kustannusten nousu ja tuotteiden liian pieni kate on ajanut kasvintuottajat umpikujaan.
Lokakuinen kriisikokous päättyi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erovaatimukseen, mikäli kasvituottajien vaikeaan tilanteeseen ei löydy ratkaisuja.
”Keskustelu on edennyt, mutta tulen tänään tekemään tietynlaisen vetoamuksen”, vihjaa Suomen kasvinviljelijät ry:n puheenjohtaja Juha Raininko väen virratessa saliin mukavaa tahtia.
Väkeä virtaa tälläkin kertaa Teeriharjulle hyvää tahtia. Kuva: Heli LehteläEräs paikalle tulleista on ilomantsilainen Joonas Potkonen, joka osallistui myös ensimmäiseen kriisikokoukseen.
”Sen jälkeen tilanne on muuttunut vain pahemmaksi”, hän toteaa viitaten sotaan Iranissa.
Joonas Potkonen toteaa, että tänä vuonna pitäisi kaikkien hyödyntää hömppätukia. Kuva: Jaana KankaanpääPotkonen kertoo viljelijöiden olevan väsyneitä.
”Ensimmäisen kokouksen jälkeen tuli tietynlainen lamaannus. Nyt tarvitaan yhteistyötä. Täytin juhlallisesti tänne tullessani jäsenhakemuksen kasvinviljelijöiden yhdistykseen.”
Kello 12: Mikko Lindberg avasi kokouksen. Tälläkin kertaa Teeriharjun sali on liki täynnä.
”Takana on kolme tappiollista vuotta. Yksikään tila ei kestä enää yhtään samanlaista”, hän totesi peräten reilua kauppatapaa viljanostajilta.
Kasvinviljelijät kävivät tapaamassa ministeri Essayahia edellisen kokouksen jälkeen.
”Mitään ei ole tapahtunut. Ministeri on usein kertonut julkisuudessa, että viljelijöillä menee aiempaa paremmin. Hän ei kuitenkaan sanallakaan ole maininnut kasvinviljelijöiden kriisistä. Miten tämä on mahdollista”, Lindberg ihmetteli ja totesi, ettei ministeri ole nytkään paikalla.
Edessä on vielä paikkoja rohkeille. Kuva: Jaana KankaanpääKello 12.10: Suomen kasvinviljelijöiden puheenjohtaja Juha Raininko totesi, että syksyn tukiennakot pitää saada maksuun elokuuhun mennessä.
Toinen yhdistyksen alleviivaama asian on, että tuontiviljalta pitää edellyttää samoja tuotantovaatimuksia kuin suomalaiselta viljalta.
”Vaatimus rehun kotimaisuudesta voisi olla myös eläinten hyvinvointituen ehtona.”
Raininko penäsi sopimushinnoitteluun reiluutta ja totesi, että myös viljan varastointikustannukset pitäisi huomioida viljan hinnassa.
”Kasvintuottajien tuesta on pudonnut 200 euroa vuoden 2004 jälkeen. Tämä pitää korjata.”
Erikoiskasvipalkkioon pitäisi hänen mukaansa kaksinkertaistaa, jotta öljy- ja valkuaiskasvien tuotantoa voitaisiin lisätä.
”Meitä syytetään, että tuotamme viljaa. Voisimme korvata sen rypsillä, mutta näillä hinnoilla emme voi sitä tehdä.”
Rainonko totesi, että reiluutta tarvitaan myös lannoitekauppaan.
”Huoltovarmuus on vaakalaudalla. Mielestäni olemme kaukana huoltovarmuuden mallimaasta.”
Väki on löytänyt tälläkin kertaa tiensä Teeriharjulle. Kuva: Jaana Kankaanpää12.20 Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta esitteli yrittäjätulon kehitystä.
”Kasviviljelytulojen yrittäjätulo on aika pieni. Vuonna 22 yrittäjätulo ja kannattavuus hyppäsivät ylöspäin. Sen jälkeen on tultu huimasti alaspäin”, hän totesi.
Vuonna 2022 kannattavuuskerroin oli tavoitetasolla. Sen jälkeen siihen ei ole päästy.
Tauriainen muistutti, että viljatilat ovat hyvin herkkiä hinta- ja riskimuutoksille, mutta muistutti, että yrittäjyystaidot ovat myös tärkeät.
”Tuotetaanko joka vuosi ohraa kuten isoisäkin teki vai pyritäänkö jollakin tapaa optimoimaan sitä, mitä tuotetaan.”
Lannoitteiden ja kalkin osuus on 10 prosenttia tuotantokustannuksista.
”Osuus ei ole valtavan suuri, mutta jos hinnat nousevat, on sillä vaikutusta yrittäjätuloon. Suurin kustannus on konekustannus, noin 20 prosenttia.”
Konekannan oikea mitoitus on tärkeää tuloksen kannalta.
”Jos viljan hinta nousisi 125 prosenttia, olisi kannattavuuskerroin 1”, esitti Tauriainen.
”Ilman kannattavuutta ei ole jatkuvuutta”, totesi MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä jukka Tauriaisen puheenvuoron jälkeen. Kuva: Jaana KankaanpääKello 12.40. MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä totesi, että nyt tarvitaan ulkopuolista apua, siltarahoitusta, että kriisistä selvitään.
”Keskimääräinen kannattavuus on nyt liian huonolla tasolla.”
Hemmilä muistutti kasvukauden alkavan kohta.
”Osa varmaan kotona jo vaihtaa paripyöriä ja valmistautuu kasvukauteen. Ennen kuin se alkaa on laskettava omat kustannukset ja pohdittava sen pohjalta, mitä lähtee tuottamaan. Jos ei kannata viljellä, ei pidä viljellä”, hän sanoi.
Markkinahinta syntyy kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.
”Me elämme euroista viime kädessä. Akuutissa kriisissä ei kaikki ole kuitenkaan tuottajan käsissä”, hän totesi ja viittasi valtion tukitoimiin.
Yleisö kuuntelu tarkasti Tero Hemmilän puhetta. Kuva: Heli LehteläHemmilä toivoi, että viljelijät muodostaisivat tuottajaorganisaatiota.
”Historia toistaa itseään. Tuntuu, että taas on aika kaupalliselle järjestäytymiselle.”
MTK:n puheenjohtaja muistutti, että tulevaisuus ei voi rakentua tukien varaan.
”Pitää tuottaa, sitä mikä kannattaa ja mille on kysyntää”, hän totesi ja muistutti, että kotimaisen elintarviketeollisuuden rooli on maatalouden menestyksen kannalta olennainen.
Kello 13.00 Rikard Korkman ruotsinkielisten maataloustuottajien etujärjestö SLC:stä aloitti puheenvuorosta tukijärjestelmästä.
”Myös sitä on arvioitava kriittisesti.”
SLC odottaa uusia riskeinhallintavälineitä maatalouteen.
Korkman muistutti ruokaketjun yhteistyöstä todeten, että viljelijöiden olisi saatava maksu viljasta ripeämmin.
”Miten yhdessä edistämme viljan ja ruoan vientiä”, hän kysyi penäten reiluutta markkinoille.
”Se tukimaksujen aikaistaminen elokuulle, josta Juha Raininko puhui, sitä on kuulkaa perattu. Me emme pysty siihen, vaikka tahtotila on. Se ei onnistu.”
Kello 13.10: Valtiosihteeri Päivi Nerg toi terveiset ministeri Essayahilta ja lupasi kertoa, mitä on tehty ja mitä ei voida tehdä.
”Se minkä tämä hallitus sai syliinsä oli nykyinen tukiratkaisu”, hän totesi.
Nerg myönsi, että tukia väheni kasvinviljelypuolelta.
”Puoli vuotta sitten aloitettiin selvitys, mitä voidaan tehdä. Se tukimaksujen aikaistaminen elokuulle, josta Juha Raininko puhui, sitä on kuulkaa perattu. Me emme pysty siihen, vaikka tahtotila on. Se ei onnistu.”
Valtiosihteeri totesi, että tilanne on akuutti ja keskusteluja tilanteen vuoksi on käyty myös Iranin sodan syttymisen jälkeen valtiontukiratkaisuista.
”Etsimme kaikki mahdolliset joustot heti, kun saamme EU:sta viestin. Mutta te tiedätte tämän maan taloustilanteen. Olkaa onnellisia, että hallitusohjelmassa lukee, että maataloudesta ei leikata.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
