Kokoukseen saapunut Timo Laaksonen on huolissaan siitä, ettei kasvinviljelytiloille meinaa löytyä jatkajia ja ensimmäistä kertaa peltokaan ei meinaa käydä kaupaksi. Kuva: Heli Lehtelä
Someron toinenkin kriisikokous sai Teeriharjun pullistelemaan – ”Tilanne on muuttunut vain pahemmaksi”
Kasvintuottajien taloudellinen ahdinko oli klo 12 alkaneen kokouksen keskiössä. MT seurasi ja raportoi tilannetta paikan päältä.Somero
Kasvintuottaja Mimmi Ruusunen toteaa tilanteen olevan kestämätön monelle viljelijälle. Kuva: Jaana KankaanpääKasvinviljelijät kokoontuivat tänään Someron Teeriharjulle kriisikokoukseen. Kokouksen virallinen osuus alkoi klo 12. Tästä uutisesta voit lukea kokouksen etenemistä hetki hetkeltä.
Kokous oli jatkoa lokakuiselle kriisikokoukselle, joka veti Teeriharjun tanssilavan täyteen huolestuneita viljelijöitä.
Kello 11.30: Väkeä virtaa saliin tasaista tahtia.
”Itse pienenä toimijana onnistuin tilaamaan polttoöljyä vielä 1,29 euron hintaan, kun toimin heti Iranin sodan alettua. Nyt talvilaadun hinta on 2,20”, toteaa paattislainen kasvintuottaja Mimmi Ruusunen.
Ruusunen toteaa tilanteen olevan kestämätön monelle viljelijälle. Kustannusten nousu ja tuotteiden liian pieni kate on ajanut kasvintuottajat umpikujaan.
Lokakuinen kriisikokous päättyi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd) erovaatimukseen, mikäli kasvituottajien vaikeaan tilanteeseen ei löydy ratkaisuja.
”Keskustelu on edennyt, mutta tulen tänään tekemään tietynlaisen vetoamuksen”, vihjaa Suomen kasvinviljelijät ry:n puheenjohtaja Juha Raininko väen virratessa saliin mukavaa tahtia.
Väkeä virtaa tälläkin kertaa Teeriharjulle hyvää tahtia. Kuva: Heli LehteläEräs paikalle tulleista on ilomantsilainen Joonas Potkonen, joka osallistui myös ensimmäiseen kriisikokoukseen.
”Sen jälkeen tilanne on muuttunut vain pahemmaksi”, hän toteaa viitaten sotaan Iranissa.
Potkonen kertoo viljelijöiden olevan väsyneitä.
”Ensimmäisen kokouksen jälkeen tuli tietynlainen lamaannus. Nyt tarvitaan yhteistyötä. Täytin juhlallisesti tänne tullessani jäsenhakemuksen kasvinviljelijöiden yhdistykseen.”
Kello 12: Mikko Lindberg avasi kokouksen. Tälläkin kertaa Teeriharjun sali on liki täynnä.
”Takana on kolme tappiollista vuotta. Yksikään tila ei kestä enää yhtään samanlaista”, hän totesi peräten reilua kauppatapaa viljanostajilta.
Kasvinviljelijät kävivät tapaamassa ministeri Essayahia edellisen kokouksen jälkeen.
”Mitään ei ole tapahtunut. Ministeri on usein kertonut julkisuudessa, että viljelijöillä menee aiempaa paremmin. Hän ei kuitenkaan sanallakaan ole maininnut kasvinviljelijöiden kriisistä. Miten tämä on mahdollista”, Lindberg ihmetteli ja totesi, ettei ministeri ole nytkään paikalla.
Edessä on vielä paikkoja rohkeille. Kuva: Jaana KankaanpääKello 12.10: Suomen kasvinviljelijöiden puheenjohtaja Juha Raininko totesi, että syksyn tukiennakot pitää saada maksuun elokuuhun mennessä.
Toinen yhdistyksen alleviivaama asian on, että tuontiviljalta pitää edellyttää samoja tuotantovaatimuksia kuin suomalaiselta viljalta.
”Vaatimus rehun kotimaisuudesta voisi olla myös eläinten hyvinvointituen ehtona.”
Raininko penäsi sopimushinnoitteluun reiluutta ja totesi, että myös viljan varastointikustannukset pitäisi huomioida viljan hinnassa.
”Kasvintuottajien tuesta on pudonnut 200 euroa vuoden 2004 jälkeen. Tämä pitää korjata.”
Erikoiskasvipalkkio pitäisi hänen mukaansa kaksinkertaistaa, jotta öljy- ja valkuaiskasvien tuotantoa voitaisiin lisätä.
”Meitä syytetään, että tuotamme viljaa. Voisimme korvata sen rypsillä, mutta näillä hinnoilla emme voi sitä tehdä.”
Rainonko totesi, että reiluutta tarvitaan myös lannoitekauppaan.
”Huoltovarmuus on vaakalaudalla. Mielestäni olemme kaukana huoltovarmuuden mallimaasta.”
Väki on löytänyt tälläkin kertaa tiensä Teeriharjulle. Kuva: Jaana Kankaanpää12.20 Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta esitteli yrittäjätulon kehitystä.
”Kasviviljelytulojen yrittäjätulo on aika pieni. Vuonna 22 yrittäjätulo ja kannattavuus hyppäsivät ylöspäin. Sen jälkeen on tultu huimasti alaspäin”, hän totesi.
Vuonna 2022 kannattavuuskerroin oli tavoitetasolla. Sen jälkeen siihen ei ole päästy.
Tauriainen muistutti, että viljatilat ovat hyvin herkkiä hinta- ja riskimuutoksille, mutta muistutti, että yrittäjyystaidot ovat myös tärkeät.
”Tuotetaanko joka vuosi ohraa kuten isoisäkin teki vai pyritäänkö jollakin tapaa optimoimaan sitä, mitä tuotetaan?”
Lannoitteiden ja kalkin osuus on 10 prosenttia tuotantokustannuksista.
”Osuus ei ole valtavan suuri, mutta jos hinnat nousevat, on sillä vaikutusta yrittäjätuloon. Suurin kustannus on konekustannus, noin 20 prosenttia.”
Konekannan oikea mitoitus on tärkeää tuloksen kannalta.
”Jos viljan hinta nousisi 125 prosenttia, olisi kannattavuuskerroin 1”, esitti Tauriainen.
”Ilman kannattavuutta ei ole jatkuvuutta”, totesi MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä Jukka Tauriaisen puheenvuoron jälkeen. Kuva: Jaana KankaanpääKello 12.40. MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä totesi, että nyt tarvitaan ulkopuolista apua, siltarahoitusta, että kriisistä selvitään.
”Keskimääräinen kannattavuus on nyt liian huonolla tasolla.”
Hemmilä muistutti kasvukauden alkavan kohta.
”Osa varmaan kotona jo vaihtaa paripyöriä ja valmistautuu kasvukauteen. Ennen kuin se alkaa on laskettava omat kustannukset ja pohdittava sen pohjalta, mitä lähtee tuottamaan. Jos ei kannata viljellä, ei pidä viljellä”, hän sanoi.
Markkinahinta syntyy kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.
”Me elämme euroista viime kädessä. Akuutissa kriisissä ei kaikki ole kuitenkaan tuottajan käsissä”, hän totesi ja viittasi valtion tukitoimiin.
Yleisö kuuntelu tarkasti Tero Hemmilän puhetta. Kuva: Heli LehteläHemmilä toivoi, että viljelijät muodostaisivat tuottajaorganisaatiota.
”Historia toistaa itseään. Tuntuu, että taas on aika kaupalliselle järjestäytymiselle.”
MTK:n puheenjohtaja muistutti, että tulevaisuus ei voi rakentua tukien varaan.
”Pitää tuottaa, sitä mikä kannattaa ja mille on kysyntää”, hän totesi ja muistutti, että kotimaisen elintarviketeollisuuden rooli on maatalouden menestyksen kannalta olennainen.
Kello 13.00 Rikard Korkman ruotsinkielisten maataloustuottajien etujärjestö SLC:stä aloitti puheenvuorosta tukijärjestelmästä.
”Myös sitä on arvioitava kriittisesti.”
SLC odottaa uusia riskienhallintavälineitä maatalouteen.
Toive viljan hinnan suunnalle oli yhteinen. Kuva: Jaana KankaanpääKorkman muistutti ruokaketjun yhteistyöstä todeten, että viljelijöiden olisi saatava maksu viljasta ripeämmin.
”Miten yhdessä edistämme viljan ja ruoan vientiä”, hän kysyi penäten reiluutta markkinoille.
”Se tukimaksujen aikaistaminen elokuulle, josta Juha Raininko puhui, sitä on kuulkaa perattu. Me emme pysty siihen, vaikka tahtotila on. Se ei onnistu.”
Kello 13.10: Valtiosihteeri Päivi Nerg toi terveiset ministeri Essayahilta ja lupasi kertoa, mitä on tehty ja mitä ei voida tehdä.
”Se, minkä tämä hallitus sai syliinsä oli nykyinen tukiratkaisu”, hän totesi.
Nerg myönsi, että tukia väheni kasvinviljelypuolelta.
”Puoli vuotta sitten aloitettiin selvitys, mitä voidaan tehdä. Se tukimaksujen aikaistaminen elokuulle, josta Juha Raininko puhui, sitä on kuulkaa perattu. Me emme pysty siihen, vaikka tahtotila on. Se ei onnistu.”
Valtiosihteeri totesi, että tilanne on akuutti ja keskusteluja tilanteen vuoksi on käyty myös Iranin sodan syttymisen jälkeen valtiontukiratkaisuista.
”Etsimme kaikki mahdolliset joustot heti, kun saamme EU:sta viestin. Mutta te tiedätte tämän maan taloustilanteen. Olkaa onnellisia, että hallitusohjelmassa lukee, että maataloudesta ei leikata.”
Nerg totesi, että lisäkustannukset nykyisestä tuotantopanosten hintojen noususta on maataloussektorille 200 miljoonan luokkaa.
Valtiosihteeri muistutti elintarvikemarkkinavaltuutetun todenneen, että viljamarkkinoilla on epäterveitä kauppatapoja.
”On olemassa heikompia osapuolia ja elintarvikemarkkinalaki saadaan toivon mukaan torstaina listoille näiden osapuolten suojelemiseksi.”
”Kävimme läpi akuutit ja pitkän tähtäimet listat, kun nämä herrat kävivät eduskunnassa”, Nerg totesi nostaen esiin muistiinpanonsa tapaamisesta. Kuva: Jaana KankaanpääValtiosihteerin mukaan Someron ensimmäisessä kokouksessa esiin nostettuja asioita edistetään jatkuvasti. Valmistelussa on muun muassa muutos lannoitelakiin kadmiumrajan muuttamiseksi.
”Se tulisi voimaan 1. elokuuta.”
Nerg totesi, että Suomi tarvitsee kaikkia tuotantosuuntia.
”Olen samaa mieltä, että emme ole paljoa saaneet aikaan teidän näkökulmastanne. Emme ole pystyneet hoitamaan teidän markkinatilannettanne”, hän päätti.
Kello 13.40 Minna-Mari Kaila kertoi alkutuotannon merkityksestä huoltovarmuudelle.
”Viljan varmuusvarastointi on nostettu takaisin aiemmalle 9 kuukauden tasolle.”
Hän muistutti, että on huolehdittava myös siitä, ettei Huoltovarmuuskeskus aiheuta markkinahäiriötä.
Kello 13.50 Teppo Pöllänen OP-ryhmästä kertoi maatalouden rahoitustilanteesta.
Rahoittaja törmää kolmeen isoon kysymykseen päivittäin.
”Mihin ollaan menossa, millainen ruoantuotanto saa rahoitusta ja mikä on pankkien tahtotila rahoituksen suhteen. Voin sanoa, että se on kyllä vahva.”
Pöllänen toteaa, että viime vuosina on investoitu vain vähän ja tilojen maksuvalmiudessa nähdään voimistuva polarisaatio.
”20 prosenttia tiloista voi äärettömän hyvin, meillä on suuri keskiryhmä ja 20 prosentilla tiloista on isoja haasteita ja alasajoja tullaan näkemään.”
Pöllänen totesi, että elämme maataloudessa investointivelka-aikaa. Luottojen kysyntä on kuitenkin vahvassa nousussa.
”Kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat ne kolme asiaa, joita tarkastellaan, kun pohditaan rahoituspäätöksiä. Rahoituspäätökset perustuvat velanhoitokykyyn.”
Pölläsen mukaan OP-ryhmässä on kevennetty luottopolitiikkaa.
”Lainojen järjestelyt onnistuvat paremmin kuin vielä muutama vuosi sitten.”
Eturivissä tehtiin muistiinpanoja kynät sauhuten. Kuva: Jaana Kankaanpää14:00 Eduskunnan metsä- ja maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Kike Elomaa (ps) kiitti valtiosihteeri Nergiä suoruudesta.
”Se, mikä puhuttaa nyt on elintarvikemarkkinalaki. Alkutuotanto, teollisuus ja kauppa. Me tiedämme, että alkutuottaja saa yhä vain ohuemman osuuden.”
Elomaa peräänkuulutti lisää tuottajaorganisaatiota.
”Massa on voimaa.”
Hän totesi, että kuluttajat eivät välttämättä tiedä, miksi alkutuottajat ovat helisemässä.
”Saimme käteen aika huonot kortit hallitusneuvotteluissa. Kyllä meidän valiokunnassa tehdään se, mikä voidaan. Toivotan teille paljon voimia. Yritetään löytää sellaisia ratkaisuja, ettei konkursseja tapahtuisi.”
Kello 14.15 Heikki Sola ehdotti maatalousbudjetin laittamista puolustusbudjetin alle.
”Puolustammeko maatamme vaiko emme?”
Kello 14.20 Juha Raininko totesi, että vuonna 2024 viljaa tuotiin Suomeen noin 600 000 hehtaarin alalta.
”Eihän meillä täällä mitään ylituotantoa ole. Viljanviljelijöiden itsetunto on vedetty niin alas, etteivät he enää edes ota näitä asioita esille.”
Kello 14.25: Yleisöstä nostettiin esiin, että Suomen maatalousmarkkina on tanskalaisissa ja ruotsalaisissa käsissä sekä esitettiin toive valtiovallalle ja edunvalvojille.
”Ei ne tänne tappiota tule tuottamaan. Me ollaan kartellin maksumiehiä. Pankaas tehden jotain.”
Kello 14.30 kansanedustaja Antti Kangas (ps) kertoi tilanneensa kuorman maissia lypsykarjalle energiarehuksi.
”Jos joku tarjoaisi pelletöidyn kauran, tilaisin sellaista heti.”
Kangas peräänkuulutti sen tärkeyttä, että lisääntyneet kustannukset pitäisi pystyä juoksuttamaan läpi ketjun.
”Älkää rakastuko tuottajaorganisaatioihin, vaan laajentakaa niitä”, Kangas sanoi lisäten, että kehittämiseen tarvitaan pääomaa.
Maataloustukien jakamisen ja tulevan CAP:in osalta hän muistutti, että tuottajakentän pitää olla yhtenäinen.
”Emme voi tapella siitä, kenellä milläkin hetkellä menee huonosti. Tällä kertaa se on vilja.”
14:35 Janne Rauhansuu kehotti kaikkia viljelemään apilaa.
Janne Rauhansuulla oli ytimekäs viesti. Kuva: Jaana Kankaanpää14.39 Toni Lindqvist totesi, että viennissä tavara liikkuu, kun hinta on oikea.
”Miten tänne ei tarvitsisi enää tulla”, hän pohti kriisikokouksen toistuvuutta.
Hän kehotti, että ministeri voisi tehdä selvityksen, minne kasvintuottajien kadonneet rahat olevat menneet.
”Tuhannen euron kriisituella ei ole mitään merkitystä.”
14.40 Jarno Tuominen toivoi, että seuraavalla kerralla myös ministeri tulisi paikalle kriisikokoukseen ja ettei aikaa käytettäisi puheenvuoroissa siihen, mitä edellinen hallitus on tehnyt.
”Kun tänne luultavasti taas tullaan.”
14.45 Tarmo Kajander Hankkijalta totesi, että Hankkija ei ole tuonut ohraa, kuten kommenteissa nousi esiin.
”Maissia pitää tuoda naudan rehuihin, mielelläni heittäisin sen pois. Ihan varmasti maatalouskaupassa ei ole kartellitilannetta”, hän totesi ja jatkoi, että öljykasvien osalta on myös tuontia.
Kajander totesi, ettei Tanskaan ole maksettu senttiäkään.
14.50 Eeva Pajulahti Vilja-Tavastiasta kiitti Antti Kangasta puheenvuorosta, jossa korostettiin sitoutuneisuutta.
”Meillä on ollut 100 euron vuotuinen markkinointimaksu ja monet ovat kokeneet sen ongelmaksi.”
14.55 Sami Yli-Rahnasto Kauhajoelta esitteli itsensä köyhäksi sikafarmariksi ja kasvinviljelijäksi.
”Olin täällä viimeksikin. Täällä oli silloin vähän enemmän porukkaa. Asiat ovat menneet tällä välin huonompaan suuntaan. Tänne olisi siis pitänyt tulla vielä enemmän väkeä. Jos nykymallilla mennään, tämä on tuhon tie.”
Yli-Rahnasto toivotti menestystä uudelle kasvinviljelijöiden yhdistykselle ja toivoi MTK:n jäsenenä hyvää yhteistyötä.
”Riitelyyn meillä ei ole varaa.”
Viljatuotannon kannattavuus ei tällä hetkellä pistä tuottajaa hymyilemään. Kuva: Jaana Kankaanpää14.58 Päivi Rekola totesi Janne Rauhansuun puheenvuoroon, että tällä kaudella kerääjäkasvipalkkiota ei makseta puhtaille puna-apilakasvustoille.
15:10 MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä totesi, että on huolehdittava siitä, että me Suomessa omistamme myös yrityksiä elintarvikeketjussa.
”Täältä loppuu pääomat muuten.”
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman muistutti, että esiin nostetut apilat ja öljykasvit eivät ole huono juttu.
”Lähdetään balansoimaan viljatasetta. Sen jälkeen olemme tehneet oman työmme.”
Kello 15.15 500-600 henkilöä Teeriharjulle koonnut kriisikokous päättyi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
