Maatalous

Maatalouden kannattavuus laskee selvästi – heikko sato, kustannusten nousu ja alhaiset tuottajahinnat syövät tulosta

Palkka- ja korkotavoitteesta saavutetaan vain 38 prosenttia: tuntipalkaksi jää 6,20 euroa ja oman pääoman koroksi 1,4 prosenttia.
Timo Filpus

Maatalouden kannattavuus laskee tänä vuonna selvästi. Syitä on kolme: Heikoksi jäänyt sato, tuotantokustannusten, kuten polttoöljyn ja rehun, hintojen nousu sekä viljaa lukuun ottamatta alhaiset tuottajahinnat, tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) listaa.

Luke on päivittänyt Taloustohtori-palveluunsa tuoreen kannattavuusennusteen tälle vuodelle. Luvut saatiin kuin saatiinkin valmiiksi budjettineuvottelujen alla.

Yrittäjätulo putoaa tänä vuonna 16 200 euroon tilaa kohti, kun se viime vuonna oli 20 200 euroa. Puolet tiloista saa yrittäjätuloa tätä enemmän, puolet vähemmän.

Yrittäjätulo on se osa tilan tuotoista, joka jää yrittäjäperheen työpalkaksi ja yritykseen sijoitetun oman pääoman koroksi.

Luken laskelmissa yrittäjäperheen oman työn palkkatavoitteeksi on asetettu 16,30 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimukseksi noin 3,8 prosenttia.

Tänä vuonna kannattavuuskerroin on Luken ennusteen mukaan 0,38. Se tarkoittaa, että palkka- ja korkotavoitteesta saavutetaan vain 38 prosenttia: tuntipalkaksi jää 6,20 euroa ja oman pääoman koroksi 1,4 prosenttia.

Luken uusimman satoarvion mukaan viljasato jää 17 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Se näkyy selkeimmin viljatilojen kannattavuudessa. Niiden kannattavuuskerroin putoaa näillä näkymin 0,05:een eli tavoitteista saavutetaan vain viisi prosenttia.

Tauriainen tosin toteaa, että viljan hintakehityksen ennustaminen on vaikeaa. Tämänhetkinen ennuste perustuu hänen mukaansa maltilliseen hinnannousuun. Jos hinnat nousevat reippaammin, tulos paranee.

Huomionarvoista on, että myös maitotilojen kannattavuus putoaa, Tauriainen toteaa. "Maito on Suomen maatalouden runko. Kun sen kannattavuus heikkenee, se näkyy koko maatalouden kannattavuudessa."

Maitotiloilla kannattavuutta syö kustannuspaine. Varsinkin polttoaineet ovat kallistuneet. Myös sähkön hinta on jonkin verran noussut.

Lannoitekustannus on samoin kasvanut, mutta ei kovin paljon – laskelmassa otetaan huomioon, että lannoitteita ostetaan varastoon jo edellinen satokauden aikana. Tämänhetkisin hinnoin ero olisi suurempi. Jo vuoden alkupuoliskon aikana lannoitteiden hinnat olivat 11 prosenttia vuodentakaista korkeammat.

"Yleensä käy niin, että kun viljan hinta nousee, lannoitteiden hinta nousee perässä. Jos vanhat merkit pitävät, ensi keväänä lannoite on kallista."

Rehujen hinta on noussut ja nousee loppuvuoden aikana edelleen.

Myös työvoimakustannukset ja koneiden kunnossapitokustannukset ovat nousseet.

Siipikarjatilojen kannattavuuskerroin on 1,2. Siihen sisältyy Tauriaisen mukaan kuitenkin epävarmuustekijöitä.

Otos on pieni, ja lisäksi ala on herkkä niin sanotulle ennustevirheelle. "Jos arvioi kustannusten kehityksen prosentin verran pieleen, yrittäjätulossa se tietää 5–10 prosentin heittoa. Tilat ovat isoja ja tuotantokustannukset todella isot verrattuna tuottojen kokonaissummaan."

Sikatilojen kannattavuuskerroin laskee ennusteen mukaan 0,60:een. Heikkeneminen tulee kahta kautta: tuottojen eli tuottajahintojen hienoisena heikkenemisenä sekä tuotantokustannusten nousun kautta.

Kannattavuustuloksissa viljatilat pistävät vuosi toisensa jälkeen silmään. Miten on mahdollista, että tuotanto jatkuu, vaikka kannattavuus on surkea.

Tauriainen toteaa, että tilojen väliset vaihtelut ovat suuria. Alalla on paljon sivutoimisia, jotka hankkivat toimeentulonsa muualta.

Se näkyy esimerkiksi vuoden 2019 tuloksissa: Silloin esimerkiksi 40 ja 70 hehtaarin viljatilojen kannattavuuskerroin oli 0,15, 125 tilojen 0,56 ja 224 hehtaarin tilojen 0,65. Ammattimaisuus kasvattaa kannattavuutta.

Lue lisää

Kuka saa puhua turpeesta? Osa tiedeyhteisöstä haluaa kieltää oikeuden kaikilta paitsi tutkijoilta

Kotitalouksissa syntyy vuodessa ruokahävikkiä yli sata miljoonaa kiloa – selvitä oman taloutesi hävikin määrä Luken laskurilla

Sumppia kaadetaan viemäriin mielettömiä määriä – ruokahävikistä peräti 13 prosenttia on keitettyä kahvia

"Ilmastokeskustelu käy nyt ylikierroksilla" – Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi perää malttia ja kaipaa viljelijöille pitkäjänteisiä kannusteita päästöjen vähentämiseen