Muutoksia peltolohkojen korvauskelpoisuuteen ja viljelykiertoon – hyviä uutisia aurinkopaneelipelloille ja puhdaskauran viljelijöille

Mikäli aurinkopaneelirivien väliin jää maataloustoiminnan mahdollistava kaista, voidaan se jatkossa ilmoittaa tukihakemuksessa maatalousmaana. Arkistokuva. Kuva: Johannes Tervo

Valtioneuvosto vahvisti asetuksilla useita muutoksia peltojen korvauskelpoisuuteen ja viljelykiertoon.

Korvauskelpoisuuden jakamisen periaatteisiin lisättiin nuoret viljelijät ja itäinen Suomi. Muutoksen myötä korvauskelpoiseksi voidaan hyväksyä vuoden 2026 alusta korvauskelvoton lohko, jonka omistaa aktiiviviljelijä ja jolle on myönnetty nuorten viljelijöiden tulotukea sekä lohko, joka sijaitsee itäisen Suomen ohjelman mukaisilla alueilla.

Hallitusohjelman mukainen vuosittainen vapautuvien korvauskelpoisuuksien jakaminen korvauskelvottomille pelloille jatkuu edelleen koko maassa, ja vuoden 2026 alusta sitä hoitavat elinvoimakeskukset. Jako tehdään jatkossa uusissa elinvoimakeskuksissa, eli vapautuva korvauskelpoisuus jaetaan korvauskelvottomille aloille saman elinvoimakeskuksen alueella vanhimmasta uusimpaan. Korvauskelpoisuuden erilliset kohdentamiset nuorille ja itäisen Suomen ohjelman mukaisille alueille eivät vaikuta korvauskelpoisuusalan jakovaran muodostumiseen.

Mahdollinen korvauskelpoisuus lisätään korvauskelvottomalle lohkolle hallinnon toimesta eikä viljelijän tarvitse sitä erikseen hakea.

Asetusmuutoksessa täsmennettiin käytäntöä, jonka mukaan maatalousmaaksi ei katsota alaa, joka on aurinkopaneelien ja niiden rakenteiden peittämä. Mikäli paneelirivien väliin jää riittävän leveä kaista, joka mahdollistaa maataloustoiminnan, se voidaan ilmoittaa tukihakemuksessa maatalousmaana. Asetusmuutos tuo selkeyttä tukien myöntämiseen ja parantaa viljelijän oikeusturvaa.

Tehdyn asetusmuutoksen myötä yksi- tai monivuotinen viljelykiertovaatimus ei koske tuotantosopimukseen perustuvan puhdaskauran tuotannon pinta-aloja. Puhdaskauraa saa jatkossa viljellä samalla alalla yli kolme vuotta peräkkäin. Puhdaskauraa viljellään gluteenitonta erityisruokavalioita noudattavien henkilöiden tarpeisiin. Sen viljely on pitkälle erikoistunutta sopimustuotantoa, jossa on sopimukseen perustuvat esikasvivaatimukset sekä vaatimukset muiden kasvien viljelyyn. Esimerkiksi muiden viljojen viljely ei ole sallittua puhdaskauran sopimustuotannossa.

Välikasvin osalta asetus täsmentyi EU:n komission tulkintaa vastaavaksi siten, että välikasvi luetaan eri viljelykasviksi vain yksivuotisessa viljelykierrossa. Monivuotisessa viljelykierrossa kasvin on vaihduttava viimeistään joka neljäs vuosi.

Viljelykiertovaatimus sisältyy ehdollisuuteen eli EU:n viljelijätukien pakollisiin perusvaatimuksiin. Viljelykiertovaatimuksen tavoitteena on maaperän kasvukunnon säilyttäminen ja parantaminen. Vaatimus viljelykierrosta koskee suurinta osaa maatiloista Suomessa.