Maatalous

Mitä on lehmien "ilmastorehu", jota esitettiin budjettiriihessä vähentämään maatalouden päästöjä?

Lehmien metaanipäästöjä on pyritty hillitsemään tutkimuksissa erilaisilla lisäaineilla nurmirehun ohella. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä lisää, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ali-Reza Bayat.
Johannes Tervo
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ali-Reza Bayat pitää ruokinnan parempaa hyötysuhdetta tärkeämpänä lehmien metaanipäästöjen hillitsemisessä.

Budjettiriihessä on tuotu esiin maatalouden päästöjen vähentäminen oikeanlaista rehua lehmille syöttämällä. Mitä tämä "ilmastorehu" on, mistä sitä saa ja mitä se maksaa?

"Lypsylehmien metaanipäästöjen vähentämistä ruokinnan avulla on tutkittu, mutta päästövähennykset käytännössä ovat melko marginaalisia", sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ali-Reza Bayat.

Hän huomauttaa, että kustannukset on otettava huomioon.

"Hyötyjen pitää olla suuremmat kuin kustannusten. Muuten käytännöt eivät jalkaudu tiloille."

Kasviöljyjä on kokeiltu rehun lisäaineena metaanipäästöjen vähentämiseen. Luken tutkimuksessa testattiin, miten hiiva ja öljy vaikuttavat metaanintuotantoon. Hiivalla vaikutusta ei ollut, mutta öljylisä sen sijaan vähensi päästöjä.

Tuottajan kannalta sillä on kuitenkin epäedullinen sivuvaikutus, sillä se vähentää myös syöntiä, jos sitä käytetään ruokinnassa yli 5 prosenttia.

Bayatin mukaan kasviöljyn lisääminen ruokintaan ei ole ratkaisu metaanipäästöjen vähentämiseen. Päästöt vähenevät vain 5–10 prosenttia. Kuitenkin paljon öljyä sisältävien rehukomponenttien käyttö vaikuttaa lupaavalta.

Esimerkkinä on yliopistotutkija Anni Halmemies-Beauchet-Filleaun tutkimus, jossa karjalle annettiin säilörehun ja viljan ohella murskattua rypsinsiementä.

"Murskattu rypsinsiemen vähensi pötsin metaanintuotantoa tutkimuksessa lähes 20 prosenttia. Samalla myös maitorasvan koostumus pehmeni. Lipidit ovat yksi keino hillitä pötsin metaanipäästöjä, mutta rehu on jonkin verran kalliimpaa. Tarkkoja euromääriä en osaa sanoa ja se on vähän tilakohtaistakin, kuinka paljon rehukustannus kallistuisi", Halmemies-Beauchet-Filleau kertoo.

Bayat mainitsee lisäainerintaman uusimman tulokkaan, 3NOP-yhdisteen eli 3-nitrooksipropanolin.

Sillä on tutkimuksissa saatu lupaavaa näyttöä metaanipäästöjen vähentämisessä. Halmemies-Beauchet-Filleaun mukaan rehun lisäaine 3-NOP on vähentänyt märehtijöiden metaanintuotantoa noin kolmanneksen.

Yhdisteestä kaupallista valmistetta kehittelevällä sveitsiläisellä yhtiöllä ei Bayatin mukaan kuitenkaan ole lupia käyttää tuotetta.

Päästöjä on yritetty vähentää myös syöttämällä lehmille merilevää.

"Tutkimukset ovat vielä kesken merilevän osalta, päästövähennykset ovat olleet vaihtelevia", Bayat toteaa.

Vuonna 2014 australialaiset tutkijat huomasivat, että pieni määrä Asparagopsis taxiformis -lajin merilevää esti metaanin erityksen laboratorio-oloissa.

Kun levää testattiin lampailla, metaanineritys aleni 80 prosenttia. Tutkimuksissa lypsylehmillä ongelmaksi muodostui kuitenkin levän bromoformi, joka on karsinogeeni. Koelehmät vähensivät syöntimääriään, jolloin myös maitotuotos laski. Levän haasteina on Bayatin mukaan korkea hinta.

Rehujen lisäaineita tärkeämpänä päästöjen vähentämisessä Bayat pitää ruokinnan parempaa hyötysuhdetta. Se tarkoittaa, että kilolla rehua tuotetaan nykyistä enemmän esimerkiksi lihaa tai maitoa.

"Tämä on lupaava lähestymistapa. Paremmalla hyötysuhteella voi olla iso vaikutus päästöihin."

Bayat myöntää, että lypsylehmien aiheuttamat metaanipäästöt ovat ongelma. Hän kuitenkin muistuttaa, että alana maatalous sitoo hiilidioksidia. Maatalouden nettopäästöistä pitäisi keskustella.

"Onko maatalous nettopäästäjä vai sitoja?" Bayat kysyy.

Lue lisää:

Murskatusta rapsista ilmastopäästöjen kutistaja? Tutkimuksessa se laimensi lehmien metaaniröyhtäyksiä viidenneksen

Merilevä rehussa voi romahduttaa nautojen metaanipäästöt – mutta miten levää viljellään?

Öljyä, rokotteita, levää, jalostusta... ilmastoystävällistä röyhtäystä etsitään kaikin keinoin

Lue lisää

Merkittävä vaikutus maatilojen talouteen: Hallitus jätti budjettiriihessä energiaveron palautuksen ennalleen – maatalouden veroasiantuntijat kiittävät ratkaisua

Ministeri Mikkonen ehdottaa maataloudelle 29 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2035 mennessä: "Samalla olisi koottava kattava paletti keinoja aktiiviviljelyn kannattavuuden parantamiseksi"

Luke tekee kaikkensa, jotta suomalainen maatalous pärjäisi

WWF Nuoret vaativat: Maatalous mukaan päästövähennyksiin budjettiriihessä