Video petotulista: Lampuri nukkuu autossa laitumen vieressä valmiina tööttäilemään ja välkyttelemään valoja – pari viikkoa sitten sudet raatelivat 14 lammasta, mikä aiheutti syvät traumat

Jaakola ei yksinkertaisesti pysty nukkumaan kotona. Hän pelkää niin valtavasti lampaiden puolesta. Seurana laitumen viereen parkkeeratussa asuntoautossa on usein 3-vuotias tytär. Kuva: Kimmo Haimi

Herrakunnan lampaan yrittäjä Sari Jaakola nukkuu yönsä asuntoautossa laitumen vieressä. Niin hän on tehnyt syyskuun 3. päivästä asti, jolloin sudet raatelivat 14 lammasta. Niistä yksi eli hetken aikaa, mutta jouduttiin lopettamaan sokkireaktion ja vammojen takia.

Yksi hyökkäyksessä osallisena ollut lammas on vielä hengissä. Jaakola kertoo, että viime päivinä se on alkanut juttelemaan eli määkimään. Muutoin se on kyhjöttänyt pelokkaana nurkassa.

Jaakola aikoo yöpyä autossa niin kauan kun lampaat ovat laitumella. Toistaiseksi mehukasta heinää riittää yhä.

"Hämärän kähmässä sinne ajelen. En oleta petojen pelkäävän meidän läsnäoloa, mutta jos kuulen mellakan laitumella, niin pystyn puuttumaan välkyttämällä valoja, tööttäilemällä ja ajamalla laitumelle."

Lampaita käyskentelee myös toisella laitumella, mutta se on tiheän asutuksen keskellä. Toivoa sopii, etteivät pedot sinne uskaltaudu. Toisaalta kesällä kaksi pässiä oli revitty ihan talon päätyoven vieressä.

"Aika rohkeita ovat sudet", Jaakola päivittelee.

Jaakola valmisteli perjantaina petotulien sytyttämistä. Liitutauluun on kirjoitettu susien hyökkäyksessä kuolleiden lampaiden nimet. Kuva: Kimmo Haimi

Susien hyökkäys jätti Jaakolalle niin syvät traumat, että hän haki ammattiapua.

"En pysty nukkumaan kotona. Vaikka kuinka väsyttäisi, niin alan miettimään ja kelaamaan, että entä jos, entä jos."

Vaikka terapeutti asiaan perehtymättömänä ihmisenä arveli, ettei petohyökkäys osu heti toistamiseen samalle tilalle, Jaakola on asiasta toista mieltä.

"Petotilanne, susikanta ja reviirit ovat muuttuneet. Sudet eivät enää pelkää niin paljon ihmisiä."

Samanlaisia havaintoja on tehty lähialueilla. Niemelän lammastilalla Laukaassa on sattunut jo kaksi susivahinkoa. Jaakolan mukaan sudet jäivät kytikselle takametsiin. Sinne tuli paikallisesta metsästysseurasta vahtimiehiä ja lapsille järjestettiin koulukyydit.

Susi on yllätetty norkoilemasta myös naapurikylän laidunpossuaitauksen vieressä. Ohikulkija hääti sen autolla pois.

Jaakolan mukaan häirikkösusien poisto- ja karkottamislupien hakeminen on niin monimutkainen ja pitkä prosessi, ettei sellaiseen ole ryhdytty.

"Mitä se hyvejää, että minä karkottaisin ne meidän laitumilta, kun ne ovat pian jonkun muun laitumella. Menet sutta pakoon, niin karhu on vastassa."

Petotulilla lampurit vaativat päättäjiltä toimia petovahinkojen hillitsemiseksi. Herrakunnan lampaan tilalle kutsuttiin asiakkaita paistamaan makkaraa. Kuva: Kimmo Haimi

Järeitä petoaitoja ei pystytä kaikille laitumille rakentamaan, koska lampaat ovat monella laitumella hujan hajan. Osa kohteista on vuokralaitumia ja perinnebiotooppeja.

Jaakola pohtii, että yksi ratkaisu voisi olla laidunnuksen lopettaminen syrjäisissä paikoissa riskikuukausina elo-syyskuussa.

Moni on ehdottanut laumanvartijakoirien hankkimista, mutta sekään keino ei ole aivan mutkaton.

"Ei koiraa voi jättää minne tahansa ilman vahtimista. Lisäksi tilamme on avoin kävijöille, joten pihaan saattaa tulla ykskaks yllättäen porukkaa, vaikkei ketään ole kotona. Koira ei välttämättä ymmärrä, että Annikki on tulossa hakemaan tilauksensa. Voi tapahtua vakava ihmisvahinko", Jaakola pohtii.

Märehtijöitä ei myöskään haluta pitää sisällä, koska niiden luontaiseen elämään kuuluu laidunnus.

Tilalla on uuhia noin 180. Karitsat mukaan laskettuna nuppiluku ylittää 500.

Herrakunnan lampaita, jotka säästyivät susien hyökkäykseltä. Kuva: Kimmo Haimi

Eilen perjantaina Herrakunnan lampaan tiluksilla paloivat petotulet. Tempauksella lampurit vaativat päättäjiltä keinoja suojella eläimiään.

"Päättäjien täytyisi ottaa virkansa ja palkkansa mukainen vastuu siitä että maaseudulla on mahdollisuus harjoittaa elinkeinoja ja turvallista liikkua."

Esimerkiksi Siikajoella on esitetty ratkaisuksi, että lapsille jaettaisiin susikelloja, joita kilistelemällä he karkottaisivat pedot koulumatkallaan. Jaakola pitää moista ehdotusta suorastaan kettuiluna.

Jaakola ei osaa itse suoralta kädeltä sanoa, millaisia ratkaisuja peto-ongelmaan tarvitaan.

"Onko se sitten kannanhoidollista metsästystä, ongelmayksilöiden poistoa tai jokin pelotusjahti? Jollakin tavalla susiin pitäisi istuttaa jälleen pelko ihmistä kohtaan."

Jaakola palaa vielä hetkeksi parin viikon takaisiin kauhunhetkiin.

"Perjantai muuttui tavanomaisesta laidunkierroksesta täydeksi painajaiseksi. Kahlasimme kalsarisillaan joessa kuolleita keräten. Kuljetimme loukkaantuneet, säikähdyksestä kävelykyvyttömiksi menneet lampaat pulkalla autoon ja kotiin hoidettavaksi. Petoyhdyshenkilö ja maaseutuviranomainen kävivät toteamassa tilanteen."

"Lampaat tuntuvat menettävän arvokkuutensa, kun niitä vedetään köysillä mönkijän perässä pitkin metsiä", Jaakola kertaa kuolleiden keräämistä.

Seuraava yö meni hikisten painajaisten kourissa. "Olin lampaitteni asemassa ja susia rynnisti esiin jokipenkoista, pensaiden takaa, joka puolelta. Niillä oli isot hampaat", Jaakola muistelee.

"Siltikään en vihaa susia. Susi on petoeläin ja toimii petoeläimen tavoin. Syksyllä pennut on opetettava metsästämään. En silti halua ampua niitä sukupuuttoon", eläinrakas lampuri pohtii.

Lue myös:

Lampurit vaativat mahdollisuutta karjansa suojeluun – petotulet syttyvät kello 19