
Sadot jopa puolittuivat Pohjanmaan rannikolla – Vaasan pohjoispuolen kunnissa tilanne huonompi kuin maakunnan eteläosassa
Tomas Långgård arvioi kasvukautta kaksijakoisin tunnelmin. ”Oman tilani satoon olen tyytyväinen”, maalahtelainen sikatilallinen kertoo.
Tomas Långgård on tyytyväinen varsinkin ohra- ja vehnäsatoon. "Kummankin keskisato nousi varsin hyväksi." Tässä kuormassa on 16 tonnia rehuvehnää. Kuva: Johannes TervoKaikkialla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ei mennyt yhtä hyvin.
”Vaasan pohjoispuolisissa kunnissa sadot ovat tuskin puolta siitä, mitä ne ovat normaalivuonna. Tämä on tilanne esimerkiksi Pedersöressä, Kruunupyyssä ja Kokkolassa", Tomas Långgård kertoo.
Ei lämmitä mieltä kovin paljon, vaikka oman tilan sato onkin aivan hyvä, sanoo Långgård, joka johtaa Pohjanmaan ruotsinkielistä tuottajaliittoa.
Liittoon kuuluu noin 6 000 tuottajaa, jäsentilojen määrä on kolmen tuhannen paikkeilla.
Tomas Långgårdin ja Andreas Långgårdin viime maanantain töihin kuului ohravainion kyntö. Välillä piti säätää kyntösyvyyttä. Kuva: Johannes TervoLånggårdilla on maatalousyhtymä kahden vanhimman poikansa Jensin ja Andreaksen kanssa. Kolmikko viljelee Björkbackin tilaa Maalahden Övermalaxissa, noin 30 kilometriä Vaasan eteläpuolella.
Tilan peltopinta-ala on reilut 200 hehtaaria.
”Ohra on tärkein viljelykasvimme, sitä oli tänä vuonna 115 hehtaaria."
Vehnäala oli 35 hehtaaria. Hernettä kasvoi 20 hehtaarilla. Kolmisenkymmentä hehtaaria oli viherkesantona ja luonnonhoitopeltona.
Långgård on tyytyväinen varsinkin ohra- ja vehnäsatoon. ”Kummankin keskisato nousi varsin hyväksi.”
Herneet kärsivät kuivasta kasvukaudesta aika lailla: sato jäi 25–30 prosenttia alhaisemmaksi kuin normaalivuonna.
Puinnit valmistuivat Maalahdessa poikkeuksellisen aikaisin.
”Kaikki oli valmista syyskuun ensimmäisenä päivänä. Puinnit alkoivat elokuun alussa eli pari viikkoa aikaisemmin kuin normaalivuosina.”
Kesä oli kuiva ja lämmin. Kasvustot kehittyivät erittäin nopeasti.
Jo kesäkuu oli vähäsateinen. Keskimääräinen lämpötila pysyi parinkymmenen plusasteen tuntumassa, joten viljelykset pärjäsivät vielä. Heinäkuun helteet ja sateettomuus olivat liikaa. Kasvustot alkoivat kärsiä.
”Lämpötila nousi kolmeenkymmeneen asteeseen lähes joka päivä. Sateet jäivät muutamaan millimetriin.”
Säätösalaojitukset pelastivat satoa Långgårdien pelloilla.
”Kymmenen viime vuoden aikana olemme investoineet aika paljon säätösalaojituksiin. Nyt tuo investointi maksoi itseään takaisin.”
Björkback on sikatila. Kesän sadosta riittää rehua koko talven tarpeeseen, Långgård kertoo.
Vilja- ja hernesatoa riittää riittää myös WestFarm Oy:lle. Tomas Långgård on yksi WestFarmin osakkaista.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


