Maatalous

Leppä esitteli konemessujen avauspuheenvuorossa ministeriönsä uuden hiiliohjelman – "Viljelijä ei voi tehdä ilmastotekoja, jos tili on punaisella"

Ministeri haluaa muodostaa kokonaiskuvan ruokajärjestelmän päästövähennyksistä yhdessä sekä MTK:n että Elintarviketeollisuuden tekemän ilmastotiekartan kanssa.
Sanne Katainen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi tänään ministeriönsä uudesta ruuantuotannon hiili-euro-ohjelmasta, jota kutsutaan Hero-ohjelmaksi.

Maa- ja -metsätalousministeri Jari Leppä kertoi tänään Tampereella KoneAgria -messujen avajaispuheessa ministeriönsä uudesta hiiliohjelmasta. Leppä totesi, että ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi tuotettu ruoka ja kannattava maatalous kulkevat käsikädessä. Viljelijä ei voi tehdä ilmastotekoja, jos tili on punaisella.

Siksi on Lepän mukaan välttämätöntä tarkastella maatalouden päästövähennyksiä ja kannattavuutta kolikon molempina puolina. Maatalouden päästövähennykset onnistuvat vain, kun taloudelliset kannusteet ovat kunnossa ja toimivat maatalouden kannattavuuden eduksi.

"Tähän tarvitaan ruuantuotannon hiili-euro –ohjelma, jota kutsun Hero-ohjelmaksi. Hero kuvaa hyvin juuri sitä sankarillista asennetta, jolla te tuottajat teette joka päivä töitä suomalaisen ruuantuotannon parissa – ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa", Leppä sanoi puheessaan.

Ruuantuotannon hiili-euro-ohjelma kytkee Lepän mukaan markkinatalouden osaksi ruuantuotannon päästövähennyksiä.

"Haluamme luoda maatalouden ympärille vetovoimaisen investointiympäristön ja vauhdittaa markkinoita siirtymään fossiilisista raaka-aineista kohti bio- ja kiertotaloutta. Me tarvitsemme tähän muutokseen mukaan koko elintarviketeollisuuden, jotta koko ruokajärjestelmä saadaan yhdessä investoimaan alan vihreään siirtymään." Leppä sanoo.

Ministeri haluaa muodostaa kokonaiskuvan ruokajärjestelmän päästövähennyksistä yhdessä sekä MTK:n että Elintarviketeollisuuden tekemän ilmastotiekartan kanssa. Avuksi tarvitaan oikeanlaiset mittarit, joiden avulla voidaan tarkastella päästövähennysten ja tarvittavien taloudellisten investointien ja kannusteiden välistä suhdetta.

Yhtenä esimerkkinä Leppä mainitsee hiilimarkkinoiden luomisen, joihin moni elintarvikealan yritys on jo ilmaissut kiinnostuksensa.

"Kyse on siis hiilinielujen hinnoittelusta. Tässä maaperän ja metsien hiilinieluilla on merkittävää taloudellista potentiaalia niin viljelijöille kuin metsänomistajillekin."

Lepän mukaan tarvitaan selkeitä pelisääntöjä hiilimarkkinoiden tueksi, jotta taloudelliset kannusteet ja päästövähennystavoitteet kulkevat yhdessä.

"Minkäänlaista hiilivuotoa emme kuitenkaan hyväksy ja pidämme kiinni periaatteesta, että ennen kompensaatiota on vältettävä ja vähennettävä päästöjä", hän sanoi.

Puheessaan Leppä totesi, että päästövähennyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä hiili ei tiedä mille sektorille se kuuluu.

"Työkalupakissamme on muun muassa maatalousmaan hiilensidonnan lisääminen, eloperäisen aineksen määrän kasvattaminen, hyvä vesitalous, viljelykierto ja viljelykasvivalinnat ja maan kasvukunnosta huolehtiminen vain muutamia mainitakseni", Leppä totesi.

Myös soijan rehukäytöstä halutaan eroon vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on myös päästä eroon fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvista lannoitteista ja siirtyä kokonaan kiertotalouslannoitteisiin, joiden markkinapotentiaali on valtava.

Kosteikkoviljelyssä tärkeintä on Lepän mukaan pyrkiä saavuttamaan ilmasto- ja taloushyötyjä yhtäaikaisesti. Se tarkoittaa kokonaisen arvoketjun luomista tuotteille, kuten energiapajulle ja suomarjoille, jotka soveltuvat Suomen olosuhteissa parhaiten kosteikkoviljelyyn. Myös muita mahdollisia satokasveja haetaan yhdessä viljelijöiden, yritysten ja teknologioiden kehittäjien kanssa.

Viimeksi syksyn budjettiriihessä linjattiin jo panostuksista maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan, turvemaa- ja kotieläintutkimukseen sekä ravinteiden kierrätykseen ja biokaasuun.

"Kotimaisen ruuantuotannon pitäminen elinvoimaisena on oikeastaan kaikissa olosuhteissa koko toimivan yhteiskunnan perusta. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea on tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle ja tästä me pidämme kiinni. Kun pidämme kotimaisen tuotannon avaimet omissa käsissämme, voimme itse vaikuttaa ruokajärjestelmämme vastuullisuuteen." Leppä sanoo.

Puheessaan Leppä muistutti, että Suomessa on valtava määrä osaamista, jolle on kasvava kysyntä.

"Viljelijät ovat bioturvan ammattilaisia ja tekevät työtään ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen eturintamassa. "

Lue lisää

Vieraspetopyyntiä viedään vihdoin harrastetoiminnasta kohti luonnonhoitotyötä – arvokkaiden lintuvesien kunnostuksessa niitto ja ruoppaukset eivät yksin riitä

Krista Mikkonen: Ilmastotyön seuraava erityinen haaste on maatalous

Östnyland: Porvoolaisen viljelijän kadonneiden kaurojen arvoitus selvisi – taustalla oli toisen viljelijän inhimillinen erehdys

"Kustannuskriisi lyö tuottajia oikein kunnolla"