Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi: Uusia parsinavetoita ei saisi rakentaa, uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kiellettäisiin

Jatkossa investointitukea on tarkoitus myöntää vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun. Kuva: Kari Salonen

Uusi ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista lähtee tänään lausuntokierrokselle. Uusi esitys pohjautuu vuoden 2018 esitykseen, mutta siihen on tehty muun muassa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta johtuvia muutoksia.

Uusien parsinavetoiden rakentaminen kiellettäisiin lain tullessa voimaan. Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voitaisiin jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei saisi enää lisätä.

Kuten aiemmassakin esityksessä, parsinavetoissa pidettävien lehmien olisi päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa.

Lisäksi valmistelun yhteydessä linjattiin, että jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.

Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kiellettäisiin lain tullessa voimaan sekä toiminnassa olevissa että uusissa sikaloissa.

Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovuttaisiin 12 vuoden siirtymäajalla aiemmin ehdotetun 15 vuoden sijaan.

Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta halutaan tulevaisuudessa luopua kokonaan. Ministeriö on tilannut selvityksen asiasta.

Selvityksessä kartoitetaan vaihtoehdot kirurgiselle kastraatiolle ja laaditaan ehdotus siitä, miten kirurgisesta kastraatiosta voitaisiin luopua kokonaan siirtymäajan kuluessa. Selvityksessä otetaan kantaa myös siihen, millaista kivunlievitystä kastraatiossa tulisi käyttää siirtymäaikana.

Selvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Porsaiden kastraatiota koskevat säännökset sisällytetään esitykseen, kun selvitys ja lausuntokierrokselta saatu palaute ovat käytettävissä.

Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan puututtaisiin kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin kahden kuukauden kuluessa tuonnista. Kiellolla pyrittäisiin estämään ulkomailla huonoissa oloissa tuotettujen pentujen tuontia Suomeen.

Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädettäisiin vähimmäisvaatimukset. Ilmoituksista tulisi käydä ilmi muun muassa ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt.

Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista toimenpiteistä, jotka on tehty perinnöllisten vikojen korjaamiseksi. Ilmoitus tehtäisiin valmisteilla olevaan koira- ja kissarekisteriin.

Koirien ja kissojen rekisteröinnistä ja merkitsemisestä säädetään eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lain nojalla.

Esityksen yhteydessä muutetaan myös kalastuslakia, johon lisätään säännökset saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta.

Yksityiskohtaisemmista eri eläinlajeja ja erilaisia eläimillä harjoitettavia toimintoja koskevista säännöistä säädellään erikseen eläinsuojelulain nojalla annettavilla valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla.

Lausuntoja uudesta lakiehdotuksesta voi antaa 14.1.2022 asti.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010. Esitys eläinsuojelulain ja -asetuksen korvaavaksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsitellä eduskunnassa ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä.

Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.