Suosaaren tila jalostaa "pussihousuisia" texel-lampaita: "Parasta on päästä kokeilemaan uusia sukulinjoja. Silloin saa keväällä odottaa, mitä sieltä nyt tulee."

Sarita Mikkosen texel-katras muodostuu pääasiassa englantilaisista ja hollantilaisista jalostuslinjoista. Kuvan uuhet ovat tänä vuonna syntyneitä karitsoja, jotka jäävät kotitilalle uudistuskäyttöön. Kuva: Petteri Kivimäki

Texelille ominaista on lihaksikkuus sekä tumma turpa. Muhkeita takapaisteja kutsutaan alalla myös pussihousuiksi. Kuvassa etualalla siitospässi Rambo, joka on hollantilaista huippusukua. Kuva: Petteri Kivimäki

Suosaaren tilan lampolassa on hiljaista. Määkimistä ei kuulu, vaikka lampuri Sarita Mikkonen tulee lampolaan keskellä päivää.

"Sellaisia texelit ovat, hiljaisia ja rauhallisia", Mikkonen kuvailee.

Lisäksi ne ovat lihaksikkaita ja hyviä rehunkäyttäjiä. Muhkeat paistit, joita alalla myös "pussihousuiksi" kutsutaan, viestivät tilan jalostustyön onnistumisesta. Suosaaren texel palkittiin tänä vuonna Suomen lammasyhdistyksen Vuoden lammastilana. Jalostuslampola se on ollut vuodesta 2012.

Tilan texelit edustavat pääasiassa englantilaisia ja hollantilaisia jalostuslinjoja. Taustalta löytyy myös Tanskasta ja Ruotsista tuotua eläinainesta.

"Englannissa ja Hollannissa texeleitä on jalostettu pitkään. Pidän niitä oikeina tekumaina", Mikkonen kertoo.

Hollantilaisilla texeleillä on muita kevyempi luusto, mutta ne ovat lihaksikkaampia. Englantilaiset taas ovat rakenteeltaan raskaampia.

"Niistä syntyy yhdessä hyvä kombo, mutta yritän säilyttää molempien maiden linjoja myös puhtaina."

Katrasta on kehitetty sekä hyvillä pässeillä että keinosiemennyksellä, joka on Suomen lammastiloilla melko harvinaista.

"Aina siemennetään, kun spermaa on saatavilla. Tänä vuonna ei ollut, joten pässit olivat töissä."

Mikkosta motivoi lampaiden kasvatuksessa erityisesti jalostuksen edistyminen.

"Olen käyttänyt paljon hyviä pässejä, ja vaihtanut niitä tiuhaan. Parasta on päästä kokeilemaan uusia sukulinjoja. Silloin saa keväällä odottaa, mitä sieltä nyt tulee."

Toimintatapa on tuottanut tulosta. Katraan lihakkuus alkaa olla tavoitetasolla, sillä teurasruhojen luokitukset ovat lähes kaikki parasta (E) tai toiseksi parasta (U) luokkaa, ja noin puolet karitsoista myydään jalostuseläimiksi.

Nyt Mikkosen huomio suuntautuu erityisesti rakenteeseen. Selkä ei saa taipua köyryyn, eivätkä vuohiset painua. Näihin on riskiä joissakin texel-linjoissa.

Mikkosen eläinsilmä on tarkka, ja mahdolliset ongelmat karsiutuvat nopeasti.

"Ennen lampaita minua kiinnosti koirien jalostus. Olen kuulunut lammastalouden aloittamisesta asti tuotosseurantaan, mutta opetellut paljon myös itse. Odotan aina innolla lihasmittausten tuloksia ja indeksejä."

Lampaat tulivat tilalle vuonna 2003. "Muutimme tähän miehen kotipaikalle vuonna 2002, ja mietimme, miten minulle saisi tähän työpaikan. Pellot ja rakennukset soveltuivat parhaiten lampaille."

Muutamalla tilalla vierailtuaan Mikkonen ihastui texeliin rotuna ja hankki ensimmäiset lampaat kolmesta eri jalostuslampolasta. "Hyvästä alkuaineksesta oli helppo jatkaa."

Tilan eläinkauppa on ollut vilkasta, eikä markkinointia enää tarvita. Osa myyntieläimistä päätyy puhdasta texel-rotua kasvattaville tiloille ja osa risteytyskäyttöön. Lihakkuutensa vuoksi texel on suosittu risteytysrotu.

Vuoden lammastilan valinnassa yhtenä perusteluna mainittiin hyvän eläinaineksen ja ansiokkaan jalostustyön lisäksi se, että Mikkonen on aina valmis auttamaan ostajia. Hän kyselee kuulumisia ja pyrkii ratkomaan mahdollisia ongelmia.

"En tuputa, mutta aina saa kysyä ja kerron, että autan varmasti."

Onnistunut eläinkauppa on jalostuslampolan toiminnan ydin. Suosaaren tilalla on 55 uuhta, eli emolammasta. "Hyvillä eläimillä tässä pärjätään. Teuraiden myynti ei tällä eläinmäärällä kannattaisi."

Silti lihan tuottajahinnan nousu ilahduttaa, samoin villan arvostuksen paraneminen. "Rakastan villoja ja taljoja, vaikka kasvatan liharotua."

Muhkeat ja tiivisvillaiset taljat ovat kysyttyä tavaraa ja villankin Mikkonen teettää langaksi tai myy kehräämölle.

Texelien villaa ei yleisesti pidetä parhaana käsityölankana, mutta Mikkonen on neulonut siitä jo monta mieluisaa villapaitaa.

"Tuntui uskomattoman hienolta, kun Pirtin kehräämökin lanseerasi tänä vuonna texel-langan."