Markkinakatsaus: MTK liputtaa sopimusviljelyn puolesta – "Kylvä keväällä sitä mistä on sopimus"

Viljan sopimustuotannon uskotaan hyödyttävän viljelijöitä sekä koko viljaketjua. Kuva: Pekka Fali

Syksyn neljän miljardin kilon viljasato painoi tuottajahintoja alas. Mitä siis kannattaa tulevana keväänä kylvää, jos haluaa nykyistä parempaa kannattavuutta viljelylleen?

Kysyttäessä tätä MTK:n peltokasvivaliokunnalta vastauksena ei tule tiettyä kasvia, vaan ohje varmistaa sadolle ostaja ennen kylvämistä.

"Kylvä keväällä sitä, mistä on sopimus", sanoo MTK:n johtokunnan kolmas puheenjohtaja Markus Eerola.

Viime viikolla kokoustaan pitäneessä valiokunnassa vallitsi vahva usko, että sopimustuotannon lisääminen hyödyttää viljelijöitä sekä koko viljaketjua.

Sopimustuotannon nähdään ennen kaikkea edistävän ja helpottavan vientiä.

Kokouksessa puhunut Avenan kansainvälisestä viljakaupasta vastaava Sam Tallberg sanoo, että vientikaupat neuvotellaan usein monta kuukautta, joskus yli puolivuottakin ennen laivausta.

Siksi viljanviejän olisi arvokasta tietää ajoissa voiko hän saada laivalastillisen viljaa täyteen.

Peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä toteaa, että nyt on oikea aika tehdä viljelysopimus ostajien kanssa muun muassa jo kylvetyille syysvehnille. Siten vienti voisi alkaa heti puintiaikaan.

Jos kaikki tilat tekisivät viljelysopimuksen 25 prosentille viljasadostaan, tarkoittaisi se neljän miljardin kilon kokonaissadossa miljardia kiloa eli yleisesti toivottua viennin osuutta.

Baltian maissa sopimusviljely on yleistä ja siellä satamissa on täysi vauhti päällä heti puintiaikaan.

Valiokunnan mukaan kiinnostus herneen viljelyyn on kasvussa. Myös herneelle kannattaa hakea sopimus.

Kauran vienti Suomesta toimii hyvin, sanoo Avenan Tallberg.

Kaura eroaa muista viljoista siinä, että sitä viedään pääasiassa Keski-Eurooppaan, jolloin vienti tehdään pienillä laivoilla. Pienille aluksille lastauspaikkoja löytyy useita ja pienet kauraerät on helppo saada kokoon.

Haasteet tulevat vastaan vehnällä ja ohralla sillä ne on pääasiassa vietävä muihin maanosiin. Silloin käytössä on oltava suuret handy- tai panamax-koon laivat, joihin viljaa tarvitaan 30 000–60 000 tonnia. Erän kasaaminen on työlästä, jos käytössä ei ole sopimuksia.

Laivauskustannukset ovat Suomesta kalliimpia kuin esimerkiksi Virossa ja muissa Baltian maissa. Muun muassa väylämaksut ovat Suomessa korkeat ja laivojen lastaaminen on Suomessa hitaampaa kuin Baltiassa, jossa satamat pyörivät ympärivuorokauden jokaisena päivänä viikossa.

Kustannukset heijastuvat viljan hintaan.

Avena puristaa vuodessa yhteensä 130 000 tonnia rypsiä ja rapsia. Nyt siitä valtaosa on tuontitavaraa kotimaan pienen sadon takia. Luonnonvarakeskus Luken mukaan syksyn öljykasvisato oli 40 000 tonnia.

"Koko tehtaan kapasiteetti otettaisiin mielellään kotimaasta", sanoo Avenan uusi toimitusjohtaja Tero Heikkinen.

Kahden tuhannen kilon hehtaarisadolla se tarkoittaisi vajaan 70 000 hehtaarin viljelyalaa. Viime kesänä rypsiä ja rapsia oli yhteensä viljelyssä alle 40 000 hehtaaria.

Öljykasvien asiantuntija Fanni Heinonen Avenalta suosittelee tekemään viljelysopimuksen öljykasveista.

"Sopimusviljelyn yleistyminen mahdollistaisi myös vahvemman verkoston rakentamisen viljelijöiden ja ostajan välille", Heinonen sanoo.

Alkuvuodesta Avena aikoo kampanjoida öljykasvien puolesta ja hälventää osin negatiiviseksi käynyttä keskustelua. Tavoitteena on lisätä öljykasvien viljelyä ja saada satotasoja korkeammiksi ja vakaammiksi.

Öljykasvien hinta vastaa Suomessa Keski-Euroopan tasoa ja on syksyn ajan noussut, sanoo hankintapäällikkö Pekka Hyssy Avenalta. Yhtiön tuorein tarjous yltää 392 euroon tonnilta.

Rypsiöljyn kysyntä on hyvä ja hinta noussut, mutta rypsirouheen hinta on tänä vuonna laskenut. Rouheen hinnanlasku on ollut Hyssyn mukaan merkittävin öljykasvien hintaan vaikuttanut tekijä.

MTK:n peltokasvivaliokunnassa pohdittiin eikö olisi puristamolle kannattavampaa maksaa kotimaisesta raaka-aineesta paremmin kuin ulkomaisesta rapsista, sillä tuonnille tulevat vielä korkeammat rahtikulut päälle.

Kotimaisen rypsin hintalisä antaisi viljelijälle vahvan viestin, että öljykasvien viljely kannattaa, valiokunnassa todettiin.