Carin Grotenfelt kehuu vuohia oppivaisiksi otuksiksi. Kuva: Sanne Katainen
Video: Jokiniemen 500 vuohen maito lypsetään 72paikkaisella asemalla – valmistetaan palkituiksi vientijuustoiksi
Tavoitteena on vielä tuplata lypsävien määrä.
Kurittomat kilit karkasivat komeroon.
Lypsyasema kiiltelee uutuuttaan.Ensimmäinen silmäys Jokiniemen kartanon vuohipihattoon: Joku on tunkenut komeroon puolen tusinaa kiliä!
No ei tietenkään ole, ketterät ja uteliaat kilit ovat ahtautuneet sinne ihan itse.
”Ne tunkevat läpi kapeimmistakin aidanraoista ja hyppäävät puolitoistametristen esteiden yli”, Matti Paunonen, yksi yrityksen osakkaista kertoo.
”Saa nähdä, missä vuohet laidunkaudella vipeltävät”, Carin Grotenfelt pohtii. ”Tosin uskon, että tyytyväinen eläin pysyy aidoissa. Huonolla laitumella niitä taas ei mikään pidättele.”
Jokiniemessä on kohta takana kaksi ensimmäistä lypsykuukautta. Eläimet ja ihmiset totuttelevat vielä toistensa tavoille.
”Ensimmäinen lypsy tehtiin 17.2. illalla. Eläimet käytännössä kannettiin lypsyasemalle”, Grotenfelt nauraa.
Ensimmäiseen lypsyyn kului 4,5 tuntia. Viikon päästä urakka sujui kahdessa tunnissa.
”Nämä ovat uskomattoman oppivaisia eläimiä.”
Suomen suurin vuohitila syntyi vastaamaan kovaan kysyntään.
Neljä juvalaista luomumaidontuottajaa, Paunonen, Grotenfelt, Anssi Laamanen ja Jussi Kietäväinen ostivat myyntiin tulleen kartanon yhdessä kouvolalaisen luomukasvintuottajan Sami Kuoppamäen kanssa. Kaikilla oli ollut jo pitkään tiivistä yhteistyötä keskenään.
Kartanon ympärille perustettiin osakeyhtiö.
Tilan varalle oli monia suunnitelmia, mutta suunnan ratkaisi käynti Juustoportissa Jalasjärvellä. Yhtiön vuohenjuustot olivat juuri niittäneet kansainvälisiä palkintoja, kysyntä oli kovaa ja vuohenmaidosta pulaa.
Kaksi Juustoportin sopimustilaa oli lopettamassa ja niiden vuohet olivat kaupan.
”Siihen tilaisuuteen oli tartuttava saman tien, sillä eläimet oli pakko saada Suomesta. Niiden maahantuonti on tauti- ja karanteenisyistä käytännössä mahdotonta”, Paunonen kertoo.
Jokiniemen jykevä vanha navetta sopi vuohipihatoksi hyvin. Tilojen sijoittuminen kahteen kerrokseen ei haitannut, sillä yläkerran varmajalkainen porukka kipittää hetkessä portaat alas lypsyasemalle.
Eri tuotantovaiheen eläimet on ryhmitelty omiin isoihin osastoihinsa kestokuivikepohjaisessa pihatossa.
DeLavalin 72-paikkaiselle lypsyasemalle rakennettiin uusi tila navetan kylkeen.
”Jotta maito sopisi kovien juustojen raaka-aineeksi, siinä ei saa olla voihappobakteereita”, Grotenfelt kertoo. Niitä saattaa tulla rehun mukana pihattoon, joten lypsyasemalle tehtiin oma erillinen ilmanvaihto.
Aseman asennusta valvova asiantuntija tuli Kreikasta. ”Opimme häneltä valtavasti”, Paunonen kertoo.
Lypsyaseman toimittajan ratkaisi se, että DeLaval pystyi tarjoamaan eläinten sähköisen tunnistuksen.
Joka eläimen elektroninen korvamerkki luetaan niiden tullessa asemalle. Kun jokaisen tuotosta pystytään seuraamaan yksilöllisesti, karjaa on mahdollista jalostaa tuottavammaksi.
Suomenvuohen keskituotos on Grotenfeltin mukaan noin 700 litraa vuodessa.
Tilalla on nyt 800 eläintä, joista 500 lypsäviä ja 300 pian poikivia nuorvuohia. Kohta alkaa niiden siirtymävaihe luomuun.
Pukkikilit ovat vuohenmaidon tuotannossa olleet ongelma: iso osa niistä on jouduttu lopettamaan pian syntymänsä jälkeen.
Jokiniemen poikakileillä on elämä edessään. Vainion teurastamo on luvannut ottaa kaikki teurasikään kasvatettavat pukit vastaan, ja kasvattajiksi on jo löytynyt muutamia yhteistyökumppaneita. Lisääkin vielä mahtuu.
”Vuohi on vaatimaton eläin, joten vanhoistakin tiloista voi saada hyvän kasvatuspaikan ilman suuria investointeja”, Grotenfelt kertoo.
Vaatimattomuus ei tosin päde lypsyvuohien rehuun. Jos maitoa halutaan tuottaa kunnolla, eväiden täytyy olla yhtä hyviä kuin lypsylehmillä. ”Tai ehkä parempiakin – vuohi on lehden-, ei korrensyöjä. Säilörehun pitää olla nuorta ja lehtevää ja siinä on hyvä olla monia kasvilajeja.
Osakkaista kukaan ei asu kartanossa.
Osaavia ja motivoituneita työntekijöitä oli Grotenfeltin mukaan tarjolla niin paljon, että valitseminen oli vaikeaa.
Maidontuotantoa vetää nyt Mikael Dromberg apunaan kolmen hengen navettatiimi.
Kuoppamäki hoitaa peltotyöt. Muidenkin lähiseudun tuottajien palveluja käytetään.
Kartanossa on kasvatettu 240-päistä ylämaankarjaa. Niistä iso osa on nyt myynnissä.
Jutun otsikkoon korjattu oikea eläinmäärä kello 19.12.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
