Salaojaveden imeytys sitoo fosforia tehokkaasti – USA:ssa kehitetty menetelmä parantaa ravinteiden talteenottoa

Tutkija Aaron Frankl Carleton Collegesta Minnesotasta esitteli kansainväliselle lehdistölle menetelmää, jolla salaojaveden fosforista on saatu talteen 80 prosenttia. Kuva: Veikko Niittymaa

Minnesotan osavaltio on alkanut vaatia leveät suojavyöhykkeet vesistöjen varteen. Seuraava askel voi olla säätösalaojitus, jolloin salaojavedet imeytetään uudelleen maaperään.

Carleton College Minnesotassa on kehittänyt tavallista säätösalaojitusta eteenpäin. Idea on kierrättää vettä maassa ja sitoa ravinteita maaperään ja kasveihin. Typestä on saatu talteen kymmenesosa ja fosforista neljä viidesosaa.

Minnesota on tiukentanut vesistöjen läheisten peltojen ympäristöehtoja ja edellyttää jopa 15 metrin suojavyöhykkeen vesistöjen varteen. Ankarasti arvosteltu päätös on pysynyt voimassa, vaikka rahaa vyöhykkeiden perustamiseen ei aluksi ollut. Nyt niistä saa korvausta.

Suojavyöhyke vähentää pintavaluntaa mutta ei vaikuta salaojavesiin. Tutkijat päättivät tehdä tälle jotain.

Suojavyöhykkeiden yhteyteen on rakennettu kaksitasoisia säätösalaojituksia. Alaportaan yli virtaava vesi palautetaan pellon reunaan rakennettua putkistoa pitkin suojavyöhykkeen takaosaan, noin 15 metrin päähän vesistöstä.

Tutkija Aaron Frankl Carleton Collegesta kertoo, että salaojaveden typestä on saatu talteen kymmenesosa ja fosforista jopa neljä viidesosaa.

Frankl esitteli laitteistoa heinäkuun lopulla Tim Littlen viljatilalla suurkaupunki Minneapoliksen länsipuolella, kun maailman maataloustoimittajien konferenssin edustajat vierailivat tilalla.

Franklinin mukaan kaikkea salaojista tulevaa vettä ei pystytä kierrättämään keväällä eikä rankkojen sateiden jälkeen, mutta suurin osa pystytään.

Veden pintaa säädetään asentamalla patolevyjä säätökaivoon.

Tilan omistava Tim Little on tyytyväinen säätösalaojituksen toimintaan. Viljelyä se ei haittaa, ja jos ravinteiden pääsyä vesiin voidaan vähentää, se on eduksi myös maatalouden imagolle.

Tim Little viljelee isohkoa viljatilaa. Maissia ja soijaa tuottava tila soveltaa suorakylvöä ja käyttää laajasti myös kerääjäkasveja, jotta maaperän kuntoa voidaan kohentaa. Säätösalaojitus täydentää ja tuo lisää ympäristöhyötyjä.

Vierailua edeltävänä päivänä Little mittasi pellon pinnan lämpötilan. Ero oli peräti 15 astetta omalla olkikatteisella ja naapurin ilman katetta kasvavalla soijapellolla. Naapurin pellolla lämpötila oli pinnassa lähes 50 astetta.

Littlen pellot ovat kumpuilevia ja maata huuhtoutuu herkästi. Pellon pintamaata on menetetty jopa kahdeksan senttiä eroosion takia. Tälle oli pakko tehdä jotain, Little kertoo.

Suorakylvö ja kerääjäkasvit ovat pysäyttäneet peltojen heikkenemiskierteen, ja orgaanisen aineksen lisääntymisestä on jo merkkejä, Little kertoo.