Tiesitkö tämän lehmästä? Sen koon määrittää suuren alkuhärän perimä, kertoo suomalaistutkimus

Holsteinin säkäkorkeus on viime vuosikymmenten aikana kasvanut noin kaksi millimetriä vuodessa. Kuva: HINNI RUOTTU

Naudan kokoon vaikuttavat osin samat geenit kuin ihmisen ja koiran. Myös alkuhärän perimä elää naudoissa edelleen.

Suuressa kansainvälisessä hankkeessa tunnistettiin joukko nisäkkäiden kokoon vaikuttavia yhteisiä geenejä. Luonnonvarakeskus (Luke) osallistui hankkeeseen suomalaisen ayrshiren koko geeniperimän kattavalla, eläinten kokoa koskevalla tutkimuksella.

Nature Genetics-tiedelehdessä julkaistut tulokset perustuvat suureen aineistoon. Mukana oli 17 nautapopulaatiota, joista yli 58 000 yksilölle ennustettiin koko perimän koostumus.

"Koko genomin eli geeniperimän vaihtelevien kohtien yhteys eläinten kokoon arvioitiin ensin populaatio kerrallaan, jonka jälkeen tulokset yhdistettiin meta-analyysillä", Luken tutkimusprofessori Johanna Vilkki kuvaa.

Tutkimuksessa tunnistettiin 163 perimän kohtaa, joiden vaihtelu selitti enimmillään 14 prosenttia koon vaihtelusta yksittäisessä populaatiossa.

Suurin osa nyt löytyneistä kokoon vaikuttavista kohdista ei sijainnut varsinaisissa geeneissä vaan niiden toimintaa säätelevillä alueilla.

Tutkimus vahvistaa, että nisäkkään koko on monitekijäinen ominaisuus, johon vaikuttaa suuri joukko geenejä. Aiemmin on ajateltu, että esimerkiksi koiralla kokoon vaikuttaa vain muutama geeni.

Hankkeessa arvioitiin myös eläimen kokoon vaikuttavien alleelien eli vastingeenien alkuperää ja syntyajankohtaa vertaamalla nykynaudan ja alkuhärän perimää.

Nykynauta polveutuu jo sukupuuttoon kuolleesta alkuhärästä, joka oli luulöytöjen perusteella nykynautaa suurempi.

"Tutkimuksessa selvisi, että moni naudan kokoon kasvattavasti vaikuttava alleeli on peräisin alkuhärältä ja vähintäänkin ajalta ennen nautarotujen muodostumista", Vilkki kertoo.

Naudan kesyttämisen jälkeen ihmiset ovat tietoisesti valinneet pienempiä yksilöitä. Esimerkiksi keskiajalla nautojen säkäkorkeus oli alle metrin.

Sen jälkeen alettiin valita taas suurempikokoisia eläimiä. Esimerkiksi holsteinilla säkäkorkeus on viime vuosikymmenten aikana kasvanut noin kaksi millimetriä vuodessa.

Vilkin mukaan nautojen kokoon kohdistunut vaihteleva valinta on saattanut edesauttaa muinaisen vaihtelun säilymistä.

Linkki Nature Genetics -lehden artikkeliin