Ruotsissa vuoden 2015 tukia yhä maksamatta – Suomi maksatuksissa eturivin maa

Kreikkalainen appelsiininviljelijä Anna Lampadan (oikealla) täyttää cap-tukihakemusta agronomi Joanna Tsouban kanssa. 

Ruotsissa viime vuoden ympäristötukia ei ole vieläkään maksettu kokonaisuudessaan, vaikka kunkin vuoden tuet pitäisi EU-sääntöjen mukaan maksaa viljelijöille tukivuoden loppuun mennessä eli viimeistään hakuvuotta seuraavan kesäkuun lopussa.

”Viivästyminen johtuu siitä, että tietojärjestelmien kehitystyö oli suurempi ja vei enemmän aikaa kuin arvioitiin. Tukijärjestelmän uudistus oli odotettua haasteellisempi. Myös muutokset luonnonhaittakorvauksen alueissa sekä tukiehtojen ja EU-asetusten muotoiluissa ovat osasyitä viivästykseen”, luetellaan Ruotsin maatalousviraston (Jordbruksverket) nettisivuilla.

Tällä hetkellä viraston tavoitteena on maksaa viimeiset viime vuoden tukirahat ”sitä mukaan kuin näistä haasteista selvitään”.

Vastaavassa tilanteessa ollaan useissa muissakin EU-jäsenmaissa, kertoo johtava tietojärjestelmäasiantuntija Jussi Tuumi Maaseutuvirastosta (Mavi).

Tuumin näkemys perustuu keskusteluihin, joita hän on käynyt EU:n maksajavirastojen yhteistyöelimen Panta Rhein kokouksissa muiden maiden kokousedustajien kanssa.

Kahdesti vuodessa kokoontuvassa Panta Rheissä ovat mukana kaikkien 28 EU-maan maksajavirastot.

Vaikka Suomessa käydyn keskustelun perusteella voisi luulla toisin, suomalaisviljelijät ovat todellisuudessa saaneet tukensa aiemmin kuin kollegat muissa jäsenmaissa. Mavi aloitti viime vuoden tukimaksatukset toisena maksajavirastona koko EU:ssa.

”Pohjois-Irlanti ehti aloittaa muutaman päivän ennen meitä”, Tuumi kertoo.

Kun maksatukset olisi pitänyt jo aloittaa, osassa jäsenmaista järjestelmät olivat vielä niin pahasti kesken, että ne päättivät ottaa riskin. Saadakseen edes jotain liikkeelle virastot maksoivat ensimmäiset EU-rahoitteiset tukierät kokonaan kansallisista varoista.

”Vielä keväällä Panta Rhein kokouksessa Itävallan ja Ranskan edustajat olivat huolissaan, ehtivätkö ne saada järjestelmänsä siihen kuntoon, että ne saisivat kansallisesti maksetut rahat muutettua EU-rahoiksi.”

Suomessa järjestelmä oli ensimmäisten tukimaksatusten aikaan jo riittävän valmis, joten EU-rahoitusosuuksia ei tarvinnut paikata kansallisilla varoilla tai lykätä maksatusta myöhemmäksi.

”Ymmärrämme kyllä tilojen tilannetta. Maksuissa jouduttiin painottamaan suurimpia maksueriä ja se johti siihen, että meilläkin jotkut tilaryhmät kärsivät viiveistä enemmän.”

Englannin maksajavirasto tiedotti 28.6. saaneensa kaikki viime vuoden tuet maksettua. Vielä helmikuussa sen tilanne oli erittäin vakava: kokonaan ilman tukia oli 25 prosenttia kaikista tiloista.