Luken tutkimukset osoittavat: Tilakoon kasvu alentaa maatalouden kasvihuonepäästöjä

Nautojen röyhtäykset tuottavat metaania, joka on kasvihuonekaasu. Kun tuotokset kasvavat, suhteelliset hiilidioksidipäästöt laskevat, kertoo Luken selvitys. Kuva: Johannes Tervo

Maatalousyritysten kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuosina 2000–2015, kun päästöt suhteutetaan tuotannon määrään.

Jos taas tuotannon määrää ei oteta huomioon, ne nousivat. Syitä kasvuun ovat tilakoon eli peltohehtaarien ja eläinten määrän kasvu, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.

Hehtaaria kohti laskettuna kasvinviljelytilojen kasvihuonepäästöt ovat Luken aineiston perusteella nousseet "hivenen", samoin eläinyksikköä kohti lasketut päästöt kotieläintiloilla.

Pohjois- ja Länsi-Suomen maitotiloilla päästöt ovat sen sijaan nousseet selvästi. Osin tämä Luken mukaan johtuu tilojen rehuhehtaarialan kasvusta.

Kun päästöt suhteutetaan euromääräiseen tuotantoon, tuotehintojen nousu sekä hehtaarisatojen ja keskituotosten kasvu ovat pienentäneet kasvihuonepäästöjä.

"Tuotannon tehostuminen antaa mahdollisuuden tuottaa tuotekilot alhaisemmilla päästöillä", kertoo tutkimusprofessori Kristiina Regina Lukesta.

Suomen pohjoisosissa kehitystä kuitenkin hidastaa eloperäisten peltojen osuuden kasvu.

Luke julkisti tänään tiistaina Taloustohtori-sivuillaan uuden laskentapalvelun, joka kertoo maataloustuotannon kasvihuonepäästöt esimerkiksi tuotantosuunnittain, alueittain ja tilakokoon suhteutettuna.

Päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, joten eri kaasujen päästöarviot ovat vertailukelpoisia. Palvelusta saatavat päästöluvut kattavat tuotantoeläinten ruuansulatuksen ja lannan metaanipäästöt, lannan ja maaperän typpioksiduulipäästöt sekä kalkituksen, eloperäisten peltojen ja energiankäytön hiilidioksidipäästöt.

Verkkopalvelussa tuloksia voi tarkastella yksityiskohtaisesti päästölähteittäin. Kivennäismaiden hiilivarastomuutokset pyritään liittämään palveluun jatkossa. Laskentaperiaatteet ovat muuten samat kuin Suomen virallisessa kasvihuonekaasulaskennassa.

"Taloustohtorin uusi palvelu on helppokäyttöinen työkalu maatalouden ilmastovaikutusten tarkasteluun. Se auttaa myös maatalousyrittäjiä näkemään eri päästölähteiden osuuden kokonaispäästöistä, mikä voi edistää ilmastomyönteisten tuotantokäytäntöjen yleistymistä", Regina toteaa.

Taloustohtorin tulokset perustuvat Luken kannattavuuskirjanpitotilojen tuloksiin.

Kasvihuonepäästöt laskettiin vuodesta 2000 lähtien yrityskohtaisesti noin 800 kirjanpitotilalle. Keskiarvotulokset kuvaavat painotuksen vuoksi Suomen noin 35 000 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen tuloksia.

"Päästöjä voidaan nyt vertailla sekä vuosittain että pitkän vuosijakson kehitystrendeinä, koska tulokset on laskettu taannehtivasti jo vuodesta 2000", kertoo Taloustohtori-palvelusta vastaava kannattavuuskirjanpidon tutkimuspäällikkö Arto Latukka Lukesta.

Tulokset lasketaan yrityskohtaisesti.

"Jatkossa palvelua kehitetään siten, että kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat maatalousyrittäjät saavat omat tilakohtaiset tuloksensa ja voivat verrata niitä muiden tilaryhmien tuloksiin. Tiedot pyritään tuottamaan vuosittain."