Ensimmäinen säilörehusato jää reilusti tavallista pienemmäksi

Säilörehun korjuu aloitettiin Arvelan tilalla Pöytyän Yläneellä torstaiaamuna.

"Yleensä on aloitettu kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen. Nyt on vasta viikko kylvöjen lopettamisesta, mutta tähkät alkavat jo tulla esiin ja eilen d-arvo oli 715, tänään varmaan enää vähän yli 700", Timo Arvela kertoo.

Korjuu pyritään yleensä hoitamaan tehokkaasti kolmessa päivässä.

"Nyt ei mene varmaan sitäkään, satoa tulee luultavasti noin kolmannes tavallista vähemmän. Huhtikuun jälkeen täällä ei ole satanut yhtään", Arvela harmittelee.

"Eipä ole ennen pelto pölynnyt säilörehun teossa", Taija Arvela toteaa.

Kasvusto on noin 50 senttiä korkeaa, kun se tavallisesti korjuuaikaan on 60–70-senttistä. Osalla lohkoista sato on parempi, savimailla tilanne on huonoin.

"Ruokonata näyttää pärjänneen muita paremmin", Timo Arvela sanoo.

Arvelat pyrkivät tekemään lypsykarjalle aina kolme laadukasta rehusatoa, jotta ostorehuja tarvittaisiin mahdollisimman vähän.

Yleensä satoa saadaan yli 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta.

"Nyt siihen ei riitä paukut millään. Tämä tulee olemaan varmana pienimpiä nurmisatoja, mitä olen 15 vuoden aikana korjannut."

Aiemmat isot sadot luovat kuitenkin turvaa.

"Puskurivarastoa on noin 5–6 kuukaudeksi."

Niitossa jätettiin nurmeen nyt hieman tavallista korkeampi sänki, jotta se ei aivan herkästi palaisi lämpimän jakson jatkuessa.

"Nyt täytyy vaan toivoa, että tulisi vettä", Timo Arvela huokaa.

Nurmien kasvu on lämpimän kuivan kauden aikana hidastunut ja heikentynyt kautta maan, arvioi johtava asiantuntija Sari Peltonen Pro Agria -keskusten liitosta.

"Ensimmäinen sato on ainakin normaalivuosia heikompi, ja myös toinen on vaarassa jäädä kuivumaan."

Tiloilla puntaroidaan nyt, kannattaako korjuuta viivästyttää, vaikka kasvusto vanhenee. "Kompromisseja on pakko tehdä, ja ottaa riskejä, jotta saadaan talteen hyvälaatuisena se, mitä saatavissa on."

Peltonen kertoo, että tiloilla on monipuolistettu nurmiseoksia, mistä on nyt apua. Etenkin ruokonata ja sinimailanen pärjäävät syvien juuriensa avulla kuivassa maassa muita paremmin.

Peltonen uskoo, että viime vuonna perustetut nurmet ovat monella tilalla heikoimpia, vanhemmat ovat saattaneet kestää vaikeita sääoloja syksyllä ja keväällä paremmin.

Nurmisatoa verottaa myös se, ettei kaikkia täydennyskylvöjä ehditty tai kannattanut kuivuuden vuoksi tehdä.

"Kolmatta satoa korjataan tänä vuonna varmaan tavallista enemmän", Peltonen ennustaa.