Varkaat veivät luumäkeläisen viljelijän paalit: "Ajattelin, että näitä on mennyt paljonlaisesti"

Viljelijä kertoo nähneensä pellon laidassa liikettä jo syksyn aikana. Hän epäileekin, että he ovat seuranneet pellon tapahtumia jo pidempään. Kuva: Joel Rosenberg

Luumäkeläinen viljelijä ja koneyrittäjä Matti Vanhalakka koki lauantaina Kouvolan Kaipiaisissa pellolla ikävän yllätyksen, kun hän huomasi arviolta 20–30 pyöräpaalin kadonneen viljelemänsä pellon laidasta. Vanhalakka epäilee, että asialla ovat olleet paalivarkaat.

"Ensimmäinen ajatus oli, että kaikki kelpaa. Tämmöinen ei tullut pieneen mieleenkään, kun paaleja nyt on pitkin maata hyvin paljon", hän kuvailee lauantaisia tuntemuksiaan.

Vanhalakka pitää tekoa suunniteltuna, sillä nyt vietiin nimenomaan pyöröpaaleja. Jos sen sijaan olisi viety vaikka yksittäinen pikkupaali, tilanne voisi olla erilainen.

Paalit, jotka varkaat veivät, oli tarkoitettu erään hevostilan hevosille. Hevostilan kahdeksan hevosen oli tarkoitus pärjätä näillä paaleilla vähintään kevääseen saakka.

Varastettujen paalien tarkkaa määrää Vanhalakka ei pysty sanomaan, sillä hän on hakenut paaleja pellolta silloin tällöin, usein pimeään aikaan. Noilla kerroilla hän ei useinkaan ole paaleja laskenut. Lauantaisen paalinhakureissun jäljiltä pellolle jäi kuitenkin vain kuusi paalia.

Tappiota paalien katoaminen aiheuttaa arviolta tuhat euroa. Viljelijä laskee yhden paalin arvoksi noin 40–50 euroa. Hevosheinäpaalista muita paaleja arvokkaampaa tekee sen muita vahvempi muovitus. Hevosheinäpaalissa on muovikerroksia jopa 12 kappaletta. Pelkkien käärintä- ja paalauskulujen osuudeksi osuus voi tällöin olla Vanhalakan mukaan jopa yli 20 euroa.

"Eniten harmittaa se menetetty työ. Sitä kuitenkin vähän niin kuin itselleen tekee", Vanhalakka harmittelee.

Vaikka koko totuus valkeni viljelijälle vasta lauantaina, oli hän alkanut pohtia paaliensa kohtaloa jo hieman aiemmin. Noin kuukausi sitten hän nimittäin alkoi miettiä, minkä verran paaleja hän on todellisuudessa vienyt pellolta pois.

"Ajattelin, että näitä on mennyt vähän paljonlaisesti", hän sanoo.

Säätilan vaihtelu eli toisin sanoen se, että välillä on tullut lunta ja välillä lumet ovat taas sulaneet pois, on tehnyt paalitilanteen seuraamisesta Vanhalakan mukaan kuitenkin vaikeaa. Vanhalakka sanoo havainneensa pelloilla ilta-aikaan liikettä jo aiemmin syksyllä. Hän on myös nähnyt pellolla joko auton tai traktorin jälkiä.

Mahdollisesta tekijästä Vanhalakalla on omat epäilyksensä, mutta niitä hän ei suostu sanomaan. Hän huomauttaa, että hevosheinästä on Kaakkois-Suomessa ollut tänä vuonna pulaa. Vielä viljelijä ei ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta, mutta luultavasti senkin aika tulee pian.

Pelto, josta paalit lähtivät, on Vanhalakan luonnehdinnan mukaan keskellä ei mitään. Näin ollen varkaiden on täytynyt tietää, mistä paaleja kannattaa etsiä. Hän epäilee, että varkaat ovat seuranneet pellon tapahtumia jo pidempään ennen varkautta.

Vanhalakka lähettää terveisiä varkaille.

"Ainakin se on laatuheinää, se on varma. Tässä kohtaa ne loppukäyttäjät ovat kuitenkin syyttömiä", hän sanoo viitaten hevosiin.

Mahdollinen varkaus ei ole ainoa vastoinkäyminen, joka pellolla on viime kuukausina kohdattu. Kesällä karhut nimittäin turmelivat 13 paalia.

"Tein elämäni parhaat paalit. Ne oli huippua hevosheinää", Vanhalakka kuvailee.

Saman hevostilan hevosille Vanhalakka on vienyt heinää noin viiden vuoden ajan. Vielä silloin, kun hän vei ensimmäisiä heinäkuormia, hänellä oli itselläänkin eläimiä. Sittemmin mies on saanut elantonsa pääasiallisesti koneurakonnista sekä viljelystä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.