Berner kampanjoi resistenssiä vastaan
Du Pontin Pohjoismaiden kehityspäällikkö Hanne Soendenbroen kädessä oleva pienempi pihatähtimö on ruiskutetulta koeruudulta ja suurempi ruiskuttamattomalta. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoSOMERO (MT)
”Samoja tehoaineita sisältävien rikkakasviaineiden peräkkäistä käyttöä tulisi välttää”, summaa Bernerin myyntipäällikkö Kalle Erkkola resistenssipäivän sanoman.
Somerolla havainnollistettiin kolmella eri kokeella sulfonyyliureoille resistentin pihatähtimön torjuntaa.
Berner havaitsi lohkolla kestäviä pihatähtimöitä muutama vuosi sitten.
Kasvinsuojeluvalmistaja Du Pontin edustajat vastailivat koekentillä viljelijöiden ja sidosryhmien edustajien kysymyksiin.
Rikkakasvit voivat kehittää resistenssin rikka-aineille kahdella tavalla.
Aminohapossa, johon torjunta-aine vaikuttaa, tapahtuu mutaatio ja vaikutus häviää. Toisessa tavassa rikkakasvi alkaa hajottaa torjunta-ainetta, Du Pontin Pohjoismaiden kehityspäällikkö Hanne Soendenbroe kertoo.
Resistentti rikkakasvikanta syntyy, kun samalla pellolla käytetään samoja gramma-aineita vuodesta toiseen, Soendenbroe selvittää. Viljelykierron puute, kevytmuokkaus ja huonoissa olosuhteissa tehty rikkaruiskutus lisäävät riskiä.
Rikkakasvien resistenssit syntyvät usein hitaasti, Soendenbroe jatkaa. Kasvit eivät leviä pitkiä matkoja, kuten taudit tai tuholaiset. Siksi rikkakasvien resistenssiä on helpompi kontrolloida.
Du Pont suosittelee aina tankkiseosten käyttöä rikkaruiskutuksissa, Pohjoismaiden herbisidien tuotepäällikkö Trond Anstensrud kertoo.
”Seoskumppanilla tulisi olla rikkakasveihin erilainen vaikutusmekanismi”, hän selventää. Jos pellolla on havaittu resistenttiä pihatähtimöä, on seoskumppanin tehottava pihatähtimöön yli 90-prosenttisesti.
”Usein Suomessa käytetään tankkiseoksissa gramma-aineen kanssa MCPA:ta. Se ei kuitenkaan tehoa esimerkiksi pihatähtimöön”, Erkkola muistuttaa.
Anstensrud listaa kunnon tankkiseokset, viljelykierron, kynnön ja tarpeeksi suuret käyttömäärät keinoiksi ehkäistä resistenssin syntyä omalla pellolla.
”En käytä yksipuolisesti gramma-aineita”, kertoo somerolainen viljelijä Hannu Witka keinoistaan ehkäistä resistenssiä.
Witka on valinnut myös ympäristötuen lisätoimenpiteistä viljelyn monipuolistamisen ja kierrossa on kevätviljojen lisäksi syysviljoja, öljykasveja ja härkäpapua.
Berner on perustanut koeruutuja myös Witkan luonnonhoitopellolle, jossa ei ole esiintynyt kestäviä pihatähtimöitä.
Witka toivoo neuvonnalta panostusta resistenssiriskistä tiedottamiseen. Hänen mielestään viljelijän on kuitenkin itse huomioitava riskit ja toimittava sen mukaan.
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
