Viljelijät tyytyväisiä: Hyvinvointituki toimi
Valtaosa eläinten hyvinvoinnin tukeen vuosina 2007–2013 sitoutuneista viljelijöistä koki tuen ja sen toimenpiteiden parantaneen omalla tilallaan eläinten hyvinvointia. Myös eläinlääkärit, maaseutuelinkeinoviranomaiset, tarkastajat ja neuvojat ovat viljelijöiden kanssa pääosin samoilla linjoilla.
Enemmistö viljelijöistä kertoo sitoutuneensa tukeen, jotta eläinten hyvinvointia parantamalla myös tilan taloudellinen tilanne kohentuisi.
Myös tämä tavoite toteutui ainakin osalla viljelijöistä. Esimerkiksi tuotoksen määrä ja laatu parantuivat vähintään joka neljännellä sitoutuneella tilalla, poistot ja hylkäykset lihantarkastuksissa puolestaan vähenivät joka viidennellä tilalla.
Maa- ja metsätalousministeriö selvitytti Luonnonvarakeskuksella (Luke) viljelijöiden ja asiantuntijoiksi nimetyn joukon käsityksiä tuen vaikuttavuudesta keväällä. Luke julkisti kyselyn tulokset tiistaina.
Kysely koski nimenomaan eläinten hyvinvoinnin tukea, joka otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2007 ja joka oli käytössä viime vuoteen asti. Tänä vuonna sen tilalle otettiin käyttöön laajempi ja rakenteeltaan erilainen eläinten hyvinvointikorvaus.
Nautatiloilla eläinten terveyden koettiin parantuneen tuen myötä useammin kuin sikatiloilla. Samoilla linjoilla olivat sekä tuottaja- että asiantuntijavastaajat. Nautatiloista 70 prosenttia ja sikatiloista 49 prosenttia katsoi tuen edistäneen eläinten terveyttä.
Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Martin Ylikännö muistuttaa, että todennäköisesti selitys on lähtötilanteessa. ”Sikapuolella tehtiin työtä eläinten hyvinvoinnin eteen jo pitkään ennen hyvinvoinnin tukea.”
Konkreettisia esimerkkejä parantuneesta terveydestä ovat nautatiloilla polvi- ja kinnervaurioiden vähentyminen lähes puolella tiloista, sikatiloilla taas hännänpurennan vähentyminen peräti 58 prosentilla tiloista, kertoo selvityksessä mukana ollut Luken tutkija Kauko Koikkalainen.
”Polvivaurioiden määrää vähensi todennäköisesti kuivituksen lisääntyminen.”
Eläinterveyden lisäksi tuki paransi tuottajien tietoisuutta hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
”Harva tuottaja ajattelee, että kohtelisi eläimiä huonosti. Mutta jos omat opit ovat vuosien takaa, käytännöt ja suositukset ovat varmasti muuttuneet.”
Kyselyssä selvitettiin myös syitä jättäytyä hyvinvoinnin tuen ulkopuolelle joko kokonaan tai vähintään yhden sitoumusvuoden jälkeen. Enemmistö kertoi lisäbyrokratian ja valvontojen välttämisen syyksi jättää sitoumus tekemättä.
Luke lähetti kyselyn runsaalle 13 000 tilalle, joista siihen vastasi 2 050 tilaa. Asiantuntijoilta Luke sai 66 vastausta. Koikkalaisen mukaan vastausprosentti oli ”kohtuullisen hyvä”.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
