”Olisi hyvä, jos tuomareilla olisi näkemystä eläinten pidosta”, sanoo Eläinten terveys ry:n toiminnanjohtaja

Kuva: Carolina Husu

Eläinten hyvinvoinnista voi saada erilaisia tuloksia riippuen siitä, mikä taho sitä arvioi ja millaisia mittareita käytetään.

Eläinten terveys ETT ry:n ylläpitämässä terveysluokitusrekisteri Sikavassa eläinsuojelurikossyytteessä olleen lapinjärveläisen sikatilallisen Guy Bosaksen tila oli kansallisella tasolla. Tilalle tehtiin säännöllisesti terveydenhuoltokäyntejä laatujärjestelmän luokitusehtojen mukaisesti.

Käynneillä eläinlääkäri arvioi tilan sikojen terveyttä ja hyvinvointia.

Kun rikossyyte nostettiin, Bosaksen sikalan luokitus pudotettiin Sikavassa niin sanotulle perustasolle.

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT:stä kävi tilalla ja totesi, ettei tilalla ollut enää havaittavissa vakavia puutteita sikojen olosuhteissa. Käynnin jälkeen luokitus palautettiin takaisin entiselle tasolleen.

ETT ry:n toiminnanjohtaja Ina Topparin mukaan on huolestuttavaa, että pienessä maassa elinkeino ja eläinten terveydenhuolto arvioivat tilannetta toisinaan eri tavalla kuin valvontaviranomainen.

”Elinkeino on kehittänyt eläimestä katsottavia mittareita, kun taas lainsäädännössä pääpaino on olosuhteiden havainnoinnissa”, Toppari kuvailee.

Läntisemmässä Suomessa kävi aikoinaan niinkin, että eri asemassa olevat viranomaiset olivat tarkastuksen lopputuloksesta eri mieltä.

”Nämä hyvinvoinnin arviointitavat pitäisi kyetä yhdistämään siten, että jos pieni puute olosuhteissa ei ole vaikuttanut eläinten hyvinvointia alentavasti, voidaan tällainen sentti- tai millipuute ohittaa neuvonnalla.”

Sikavan mittareissa havaittiin Bosaksen tilallakin jossakin vaiheessa korkeampaa kuolleisuutta ja osaruhohylkäyksiä. Se ei ollut Topparin mukaan ihme, sillä tila oli salmonellasaneerauksessa.

Toppari on itsekin toiminut aiemmin läänin- ja valvontaeläinlääkärinä. Vaikka asioita haluaisikin käsitellä valvonnassa kokonaisuuksina, käytännössä se on vaikeaa, hän sanoo.

”Sen kerran kun käytit maalaisjärkeä, EU-komissio tuli tekemään valvojien valvontoja ja jotenkin sattuivat löytämään aina juuri sen tilan paperit. Harmitti vietävästi, kun piti selitellä, miksei ohjetta sanktion määräytymisestä oltu noudatettu.”

Hänen mielestään viranomaiskäynneille olisi hyvä olla toimittaja-arviointi, joka kävisi otannalla seuraamassa valvontakäyntejä ja varmistaisi niiden yhdenmukaisuutta.

Näin toimitaan Sikavassa ja Nasevassa terveydenhuoltoeläinlääkäreiden osalta.

Topparin mielestä olisi hyvä, jos tuomareilla olisi lisäksi näkemystä eläinten pidosta.

Hän ei halua, että terveydenhuoltoeläinlääkärit moittivat valvontaviranomaisia tai toisinpäin. ”Sellainen ei ole kenenkään etu.”

Myös valvontaeläinlääkäreihin tuottajien taholta kohdistuva syyttely harmittaa Topparia. ”Toivoisin, että tuottaja voisi luottaa siihen, että viranomaisen kanssa voi tehdä hyvää yhteistyötä.”

Rajanveto törkeän eläinsuojelurikoksen kohdalla on myös nykyisellään haastava. Rikkomukset muuttuvat helpommin törkeiksi karjan suuren kokonaismäärän takia.

”Jos broilerihallissa tapahtuu jotakin, se koskee heti 20 000:tta eläinyksilöä. Automaattisesti ei kuitenkaan voi olla, että tilakoon kasvu tekee tapauksista törkeitä.”