Liettuassa kuollut joukoittain villisikoja
Luonnossa elävät villisiat voivat levittää afrikkalaista sikaruttoa yli maiden rajojen. Nämä eläimet ovat tarhattuja. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLiettualaiset metsästäjät ovat kertoneet löytäneensä tavallista enemmän kuolleita villisikoja jo viime kesästä lähtien. Erään metsästäjän mukaan hänen alueellaan on viime syksystä lähtien löytynyt 40 kuollutta villisikaa.
Metsästäjät epäilevat, että kyseessä on sikarutto tai vielä sitäkin pahempi afrikkalainen sikarutto.
Afrikkalainen sikarutto on yksi sikatalouden vakavimpia uhkia, ja sen leviämistä lähemmäs Suomea on seurattu tiiviisti. Tauti voi tulla Suomeen villisikojen tai esimerkiksi kuumentamattomien lihatuotteiden mukana.
Liettuan eläinlääkintöviranomaiset kertovat, että kuolleista villisioista on otettu näytteitä, mutta laboratoriotutkimukset eivät ole antaneet tietoa kuolleisuuden aiheuttajasta.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz haluaisi luottaa Liettuan viranomaisten tietoihin, joiden mukaan kyseessä ei ole afrikkalainen sikarutto. Hän ei kuitenkaan ole täysin turvallisin mielin.
”Joskus ihmetyttää, miten jotkut tietyt taudit pysähtyvät maiden rajoille.”
Venäjän alueella on paljon villisikakantoja, joissa afrikkalainen sikarutto on niin yleinen, ettei siitä enää edes raportoida.
”Kaukasuksen alue, Venäjän länsiosat ja itäinen Eurooppa ovat aikapommi afrikkalaisen sikaruton suhteen. Tilanne ei siellä ole hallinnassa, ja se saattaa räjähtää käsiin”, Nauholz sanoo.
Afrikkalainen sikarutto leviää erittäin herkästi. Virus myös säilyy eläimen ulkopuolella pitkään.
Suomessa on arvioitu, että virus todennäköisesti jossain vaiheessa saapuu Suomeen, todennäköisesti Karjalan kannaksen tai Baltian kautta. Sen pääsy suomalaisiin sikaloihin voidaan kuitenkin toivottavasti estää.
”Itä-Suomessa on suhteellisen vähän sikaloita, ulkoilevia sikoja on vähän, rehujen suojaukseen kiinnitetään paljon huomiota ja tuottajien ammattitaito on korkea”, Nauholz luettelee vahvuuksiamme.
Riskin aiheuttavat kuitenkin esimerkiksi ulkomaiset sikalatyöntekijät, mikäli heiltä ei edellytetä suomalaisten pelisääntöjen noudattamista. Tärkeitä ovat esimerkiksi 48 tunnin sääntö ennen sikalaan menoa ulkomailta palattaessa, omien eväiden tuontikielto ja se, ettei Suomessa saa syöttää ruokajätteitä sioille.
Jos tauti pääsee sikalaan, se aiheuttaa valtavat tappiot sekä tilalle että koko elinkeinolle.
Taudin saneeraaminen sikalasta on vaikeaa ja hidasta.
Nauholz kertoo tanskalaiseläinlääkäristä, joka oli saneeraamassa Kaukasuksella sijaitsevaa 17 000 sian sikalaa, johon oli iskenyt afrikkalainen sikarutto. Sikala täytyy pitää tyhjillään jopa kaksi vuotta, ennen kuin uusia sikoja uskalletaan ottaa.
SATU LEHTONEN
Kaukasuksen alue, Venäjän
länsiosat ja itäinen Eurooppa ovat
aikapommi
afrikkalaisen
sikaruton suhteen.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
