Kestorikat vahvassa kasvussa – epätasaisesti orastuneilla pelloilla seurattava, etteivät rikat pääse liian isoiksi
Maksimipanostuksia ei kannata antaa, jos satonäkymät ovat lohkolla jo huonot.
Jaakko Hietamäki ruiskutti maanantai-iltana rikkakasveja ohrapellosta Kauhavan Ylihärmässä. Kuva: Johannes TervoKevätviljapeltojen rikkakasvitorjunta on alkanut etelässä. Rikkatilanne vaihtelee paljon alueittain, lohkoittain ja lohkojen sisällä. Kestorikat ovat vahvassa kasvussa.
”Rikkoja on taimettunut runsaasti. Lohkoilla ja lohkonosilla, joissa orastuminen on hyvää, on myös rikkoja. Lohkot, joissa oras ei kasva hyvin, eivät myöskään yksivuotiset rikat ole taimettuneet”, kertoo Varsinais-Suomen tilanteesta kasvintuotannon asiantuntija Jarmo Pirhonen ProAgria Länsi-Suomesta.
Etelä-Pohjanmaalla rikkatilanne on vielä kohtalaisen hyvä, eli rikkoja ei vielä ole liikaa, toteaa liiketoimintapäällikkö Juha-Matti Toppari ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.
Tänä keväänä märkyys haittasi pahasti kylvöjä ja orastumista eri puolilla maata. Kuinka se näkyy kasvinsuojelutoimenpiteissä?
”Ruiskutukset jakautuvat pitkälle aikavälille siinä kuin kylvötkin. Ruiskutuksia voi joutua viivästyttämään lohkoilla, joissa orastuminen on epätasaista”, Pirhonen toteaa.
Entä miten toimia lohkoilla, joilla orastuminen on tapahtunut eri aikaan eri puolilla lohkoa?
”Tällaisilla pellolla kannattaa seurata rikkatilannetta ja toimia sen mukaan. Rikkoja ei kannata päästää kasvamaan isoiksi, jotta rikka-aineet tehoavat näihin paremmin”, Toppari sanoo.
”Pääosin olisin myöhästetyn ruiskutuksen kannalla, mutta silloin pitää seurata pitkälle päässeiden rikkojen lajistoa ja valita aine sekä annostus sopivaksi että riittäväksi”, pohtii Pirhonen.
”Viljojen aineilla on onneksi varsin laaja ruiskutusaika, mutta kannattaa mennä ruiskuttamaan heti, kun nuorimmat kasvit ovat riittävän isoja”, sanoo kasvintuotannon asiantuntija Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomesta.
”Huonon satonäkymän pelloista kannattaa ongelmarikat pitää poissa, mutta muuten ei kannata maksimipanostuksia joka paikkaan antaa”, Laine toteaa.
Tuhohyönteisten esiintyvyys vaihtelee. Lämmin sää lisää niiden riskiä.
”Nyt näyttää kirvoja olevan huomattavasti oraissa, ja erityisesti kauralohkoilla on tilannetta syytä seurata”, Pirhonen sanoo.
Kirvojen vihollisia leppäkerttuja on myös liikkeellä ja niitä on syytä varjella.
”Kun rypsit ja rapsit taimettuvat, kannattaa alkaa tarkkailla tuhohyönteistilannetta ja torjua, kun torjuntakynnys ylittyy”, sanoo Toppari.
Kasvitauteja on havaittu jonkin verran.
”Lehtilaikkuja on tänä vuonna paljon. Tautiaineilla voi tässä vaiheessa olla suuri merkitys pidemmän kasvuvaiheen lehtien terveyteen”, Laine sanoo.
Tautien esiintyminen voi nopeutua, jos sää muuttuu sateisemmaksi.
Kasvinsuojeluaineiden rekisteröintiä ja niiden voimassaoloaikaa pitää muistaa seurata.
”Muun muassa monien glyfosaattien rekisteröinti päättyy 30. kesäkuuta ja tämän jälkeen valmisteen käyttö on kielletty”, Pirhonen muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
