Tervolaan kotieläintilalle nousee Suomen pohjoisin biokaasulaitos

Anne ja Janne Jurvan tilalla on sekä maidon- että lampaan- ja naudanlihantuotantoa. Vihreällä kuvatun biokaasulaitoksen reaktori ja tekniikkakontit sijoitetaan navetan päähän. Kaikki kiinteät ja nestemäiset syötteet saadaan omalta tilalta. Kuva: Arto Takalampi

”Kerrankin ollaan kehityksessä todella etukenossa”, Janne Jurva kommentoi kesällä tuotantonsa aloittavaa tilan biokaasulaitosta.

Maitoa sekä naudan- ja lampaanlihaa tuottavan tilan omavaraisuus paranee kerralla niin energiassa, kuivituksessa kuin lannoituksessa. Korona, heikko sato ja nyt Ukrainan sota ovat nostaneet näiden keskeisten tilalla tarvittavien tuotantopanosten hintaa.

”Ainoa harmitus tässä jälkeenpäin on, ettei laitos ole jo valmis kuten alun perin suunniteltiin”, Jurva jatkaa.

Rakennusluvan yhteydessä selvisi, että tilakoon biokaasulaitokselle on haettava myös ympäristölupa. Kunnallisten ympäristölupaviranomaisten lupakäytännöt nimittäin vaihtelevat.

Joissain kunnan ilmoitusmenettely ei tunne sanaa ’biokaasulaitos’ ja laitokselle on pitänyt hakea erillinen ympäristölupa jätteen laitosmaiselle käsittelylle.

Joissain kunnissa luvitusta ei tarvita, koska laitoksessa käsitellään vain maatilalla muodostuvia syötteitä eikä toimintaa tulkita laitosmaiseksi. Tällöin laitos pyörii navetan ympäristöluvalla.

Tukihakemus jouduttiin vetämään takaisin viime vuoden maaliskuussa ja se jätettiin uudelleen elokuussa ympäristöluvan saamisen jälkeen. Kun tukipäätös tuli vasta lokakuun lopulla, hanke oli järkevää lykätä kevääseen.

”Huhtikuussa aletaan tehdä pohjia ja ensimmäiset syötteet saadaan pumpattua sisään reaktoriin kesän kynnyksellä”, Jurva sanoo.

Ajatus biokaasulaitoksesta syntyi alkujaan jo vuonna 2017. Investoinneissa haluttiin pitää silloin taukoa velan pienentämiseksi konepuolen isojen hankintojen jälkeen. Tilalla on mittavaa koneurakointia.

Välillä ajatuksesta jo luovuttiin ja vuoden 2020 lopulla asennettiin navetan katolle aurinkopaneelit. Kun viime vuoden tammikuussa tuli tieto tukitason nousemisesta 50 prosenttiin, biokaasulaitos päätettiin rakentaa.

Laitoksen laskennallinen takaisinmaksuaika on 8–10 vuotta, mutta tuotantopanosten hintamuutokset todennäköisesti nopeuttavat sitä.

Maanviljelijä Janne Jurva pääsee aloittamaan tilan biokaasulaitoksen rakennustyöt muutaman viikon kuluttua. Eristelevyjä ja reaktorin seinäelementtejä on odottamassa asennusta. Kuva: Arto Takalampi

Jurvan tilan Demecan biokaasulaitos tuottaa sekä sähköä että lämpöä, sähköä jopa reilusti tilan vuotuista 210 000 kilowattitunnin kulutusta enemmän ja kaiken talouskeskuksessa tarvittavan lämmön.

Vuonna 2006 rakennetusta lämpökeskuksesta on valmiit kanaalit taloon ja tuotantorakennuksiin. Uutta kanaalia tarvitaan vain biokaasulaitoksesta lämpökeskukseen.

”Laitokseen tulee 250 kilowatin kaasukattila ja -poltin siltä varalta, jos generaattorilta saatava lämpö ei riitä. Tarvittaessa käytössä on myös varalle jäävä nykyinen lämpökeskus”, Jurva esittelee.

Mädätysjäännöksestä saatava kuivajae hyödynnetään kuivikkeena, typpipitoinen nestejae puolestaan liukoisena lannoitteena, mistä koituu huomattavat säästöt lannoitekustannuksissa.

”Tavoite on, että kuivajakeella voidaan korvata vähintään puolet nykyisestä kuiviketurpeen käytöstä. Turpeen saatavuus heikkenee, ja isossa karjassa kuiviketta kuluu”, Jurva sanoo.

Tilalla on 90 lypsylehmää, 300 lihanautaa ja 200 lammasta.

Biokaasulaitoksessa käytetään ainoastaan tilalla syntyviä nestemäisiä ja kiinteitä syötteitä yhteensä 7 600 tonnia. Valtaosa on naudan lietelantaa ja osa naudan ja lampaan olkikuivikelantaa sekä ylijäämärehua.

”Reaktorissa on varaa lisätä syötteiden määrää ja näin nostaa sen tehoa. Tarkoituksena on ensi kesänä viljellä ja säilöä erikseen heinää lisäsyötteeksi”, Jurva suunnittelee.

Ylijäämäsähkön myyminen sellaisenaan suoraan valtakunnan verkkoon on tukiehdoissa rajattua.

Jurvan mukaan suunnitteilla on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja, miten ylijäämäsähköä hyödynnetään ja miten biokaasutuotantoa kehitetään tulevina vuosina.