Lomitus ja tasa-arvo läpimurtoja viljelijöiden sosiaaliturvassa
Emännät nousivat tulonjaossa isäntien rinnalle runsaat 30 vuotta sitten.
Lomituspalvelut käynnistyivät vuoden 1974 alusta. Karjatilallinen sai oikeuden muutaman päivän lomaan vuodessa. Nyt vuosilomaa saa 26 päivää. Kuva: Jukka PasonenSosiaalineuvos Terttu Mielikäinen pitää suurena riemuvoittona sitä, että emännät pääsivät tasa-arvoisiksi isäntien kanssa. ”Myel-työtulo (maatalousyrittäjien eläkelain mukainen työtulo) voitiin vihdoin jakaa tasan.”
Runsaat 30 vuotta sitten tapahtunut tasajako paransi emäntien surkeita eläkkeitä. He saivat ennen vain pienen osan maatilan työtulosta. Kummoisia eivät silloin olleet isäntienkään eläkkeet.
MTK lisäsi kuluttajatyötä ja kauppaan vaikuttamista edunvalvonnassa, kun aiempaa enemmän emäntiä nousi päätöksentekijöiksi.
Mielikäinen valittiin MTK:n valtuuskuntaan vuonna 1983. Pian hän istui Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan hallituksessa ja Eläketurvakeskuksen edustajistossa. MTK:n sosiaalivaliokuntaa Mielikäinen johti 13 vuotta.
Viljelijöiden työterveyshuolto runnottiin terveyskeskuksissa käyntiin 1980-luvulla. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus säädettiin vuodesta 1982.
Mielikäinen hurahti täysillä ennaltaehkäisevän terveystyön kannattajaksi. Hän oli mukana, kun viljelijöitä kannustettiin mukaan työterveyshuoltoon.
”Käytiin paljon puhumassa eri puolilla maata.”
Viljelijöistä 40 prosenttia liittyi työterveyshuoltoon. Lääkäri ja hoitaja aloittivat tilakäynnit, joilla neuvottiin, miten työoloja voi parantaa.
Työterveyshuoltoa on kampanjoitu usein myöhemminkin, mutta valtakunnallinen liittymisaste ei ole noussut merkittävästi. Sivutoimiset viljelijät eivät ole kovin innokkaita liittymään.
Työeläkevakuutuksen viljelijät saivat vuoden 1970 alusta. Seuraavaksi säädettiin luopumisjärjestelmistä. Lomitukset ja sijaisapu tulivat. Lasten päivähoito ja hoitovapaa ovat 1990-luvun saavutuksia.
”Suuria kohokohtia oli eittämättä lomituspalvelujen toteutuminen”, Mielikäinen kertoo.
MTK:n ensimmäinen sosiaaliasiamies Heimo Tuomarla kertoo, että taustalla emännät vaativat maatalouslomituksia. ”Kotiin ei ole tulemista, ennen kuin on mustaa valkoisella”, Tuomarla muistelee emäntien evästäneen.
MTK:n valtuuskunta keskusteli lomituksista kaksi päivää ja yön. Ratkaisu oli osa tuloratkaisua.
Karjatilallinen sai oikeuden muutaman päivän lomaan vuodessa. Nyt vuosilomaa saa 26 päivää.
”Parhaimmillaan pääsimme lähelle palkansaajien sosiaaliturvaa”, ex-sosiaalipolitiikan johtaja Kaarina Knuuti arvioi.
Viljelijäturvaa parannettiin osana tuloratkaisuja ennen EU-jäsenyyttä. Ehdotukset valmisteltiin työryhmissä. Niissä oli mukana myös työmarkkinajärjestöjä.
”Piti luoda hyviä ja toimivia suhteita niihinkin.”
Knuuti aloitti Melassa tutkijana vuonna 1976. Hän toimi sihteerinä ja jäsenenä viljelijäturvan kehittämisryhmissä. MTK:hon Knuuti siirtyi vuonna 1985.
Palkitseviin uudistuksiin Knuuti lukee joustavan myel-työtulon, emäntien eläkkeiden paranemisen sekä lomapäivien lisääntymisen.
Onnistumiselta tuntui myös osittainen torjuntavoitto viljelijöiden sosiaaliturvassa. Siihen aiottiin tehdä isoja leikkauksia 1990-luvulla.
Melasta tehtiin viljelijöille sosiaaliturvan taloa.
Sosiaaliturvan kehittämistä jatkettiin vielä 2000-luvun alussa.
EU ei hyväksynyt luopumistuelle jatkoaikaa vuoden 2018 jälkeen. Se oli suuri pettymys maatalousyrittäjä Mika Niemiselle. ”Sukupolvenvaihdosten jatkuminen on mahdollistettava”, MTK:n hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja haluaa.
Haastetta riittää työeläkkeissä ja tapaturmavakuutuksessa. Viljelijän on vaikea päästä työttömyysturvan piiriin. ”Taloudelliset ongelmat vaikuttavat suoraan sosiaaliturvan tasoon.”
Nieminen pelkää lomituspalvelujen saannin vaikeutuvan, kun ne muutaman vuoden päästä siirtyvät maakuntien järjestettäväksi. Tämä vaikeuttaa viljelijän työstä irtautumista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
