Uusi nitraattiasetus viljelijälle ”varsin hyvä”
Lannanlevitys on uuden nitraattiasetuksen mukaan sallittua huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoValtioneuvosto hyväksyi torstaina uuden nitraattiasetuksen pitkän odotuksen jälkeen. Lopullisia sanamuotoja hiottiin viimeiseen asti, mutta lopputulos on MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan hyvä valtaosalle viljelijöistä.
”Valtava määrä työtä ja yhteen sovittelua sen eteen on tehty, mutta loppumetreillä siitä hioutui viljelijän näkökulmasta varsin käyttökelpoinen paperi.”
Pitkän pohdinnan jälkeen hän antaa lopputulokselle arvosanaksi peräti kiitettävän.
Tunnustus on melkoinen, kun kertaa valmistelun ongelmakysymyksiä.
”Paljon turhia kiristyksiä kaavailtiin. Sellaisia vaatimuksia, jotka eivät olisi mitenkään parantaneet ympäristön tilaa mutta olisivat tuoneet tiloille paljon murheita, lisätöitä ja kustannuksia.”
Vielä keväällä kaavailtiin esimerkiksi lannan patteroinnin kieltämistä tai lietelantaloiden kattamispakkoa.
Alunperin asetukseen oli otettu mukaan myös fosforia koskevat rajoituksia. Ne pudotettiin pois keväällä, joten lopullinen asetus koskee vain typen yhdisteitä.
”Maatalouden huolia on kuultu. Haluan kiittää ympäristöministeriötä tämän eteen tehdystä työstä ja yhteistyöstä.”
Toisin kuin vielä keväällä näytti, asetus ei vaadi naudan lietelantaloiden kattamista. Naudanlietteen luonnollinen kuorettuma katsotaan nyt katteeksi, joka estää riittävästi lantalan ammoniakkipäästöt.
Positiivista on Pietolan mukaan sekin, että ”citylanta ja maaseutulanta” eli lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet voidaan aumata samalla tavalla, kunhan kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia.
Lannanlevitys on jatkossa kielletty syksyllä kaksi viikkoa aikaisemmin kuin nykyisin ja vastaavasti sallittu keväällä kaksi viikkoa nykyistä aikaisemmin. Levitys on kokonaan kiellettyä 1.11.–31.3.
Kevätlevitysajan pidentämistä Pietola pitää turhana, koska valtaosassa Suomea pellot eivät keväisin kestä raskasta levityskalustoa ilman tiivistymisvauriota.
”Tämän selittämiseksi me jouduimme myös komissiossa tekemään paljon töitä, mutta nyt sielläkin on ymmärretty, että Suomessa kaikkea lantaa ei yksinkertaisesti ole mahdollista levittää keväällä ja kesällä kuten etelämpänä.”
Ympäristöministeriöstä on luvattu, että levitysajankohtaan voi hakea jatkossa kunnasta poikkeusta, jos olosuhteet ennen sallitun levitysajan päättymistä ovat poikkeuksellisen hankalat. Perusteet, joilla poikkeukset voidaan myöntää, muotoillaan Pietolan mukaan keväällä ympäristönsuojelulain uudistamisen jatkovaiheen yhteydessä.
Vaikka monia vaikeita kysymyksiä on kyetty ratkaisemaan maatalouden kannalta vähiten rasittavalla tavalla, muutoksia aiempaan on luvassa. Esimerkiksi lantaloiden tilavaatimus kasvaa.
”Kun ottaa huomioon olosuhteet Suomessa, se on vain hyväksyttävä, että riittävästi tilaa on lannalle oltava”, Pietola pohtii.
Eläinten ulkoruokintapaikkojen kattamisvaatimus koskee jatkossa laitumilla olevia pysyviä ruokintapaikkoja.
Yksi selkeä puute asetukseen on kuitenkin jäänyt: lannanlevityskielto kaikille kaltevuudeltaan yli 15-prosenttisille lohkon osille. MTK olisi rajannut kiellon koskemaan vain vesistöjen varsilla olevia lohkoja, mutta tätä rajausta ei lopulliseen asetustekstiin tullut.
”Saamieni tietojen mukaan se koskee noin yhtä prosenttia Suomen peltolohkoista.”
Tämä aiheuttaa todellisen ongelman asetuksen valvonnassa, sillä riittävän tarkka valtakunnallinen aineisto kaltevuuksista puuttuu.
”Sanktiota ei voi määrätä ennen kuin valmistelu tältä osin on viety loppuun.”
Toisaalta monet asetuksen vaikeista kysymyksistä eivät ole kansallisesti päätettävissä. Nitraattiasetus on kansallinen asetus, jolla Suomi panee toimeen EU:n nitraattidirektiivin vaatimukset.
”Direktiivi asettaa ne rajat, jotka kansallisella asetuksella on täytettävä”, Pietola muistuttaa.
Nitraattiasetus on valtioneuvoston asetus, joten se ei mene enää eduskunnan käsittelyyn. Se vaatii vielä EU:n komission hyväksynnän.
Pietola luottaa, että nykymuodossaan asetus täyttää komission sille asettamat vaatimukset.
”Nähdäkseni asetus täyttää sen, mitä direktiiviin on kirjattu.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
