Koneurakoitsija Markku Parikka pöllyttää kesantopeltoa Salon kaupungin kupeessa. Meneillään on kahdeksan hehtaarin lohkon pinnan tasaus.
Lohkon keskellä on avo-ojien umpeen laittamisen seurauksena syntynyt 25 sentin syvyinen, laakea painanne, joka on kerännyt sadevedet lammikoksi. Korkeuseron saa tasattua siirtämällä lanalla pintamaata pellon reunoilta keskelle.
Parikalla on lanauksessa työkalunaan järeän takalanan lisäksi GPS-ajo-opastinjärjestelmä. Sillä päästään pellon pinnan korkeudessa 2–3 sentin tarkkuuteen. Noin viikon päivät kestäneen muotoilun jälkeen pelto on jälleen kelpo kasvupaikka syysviljalle. Ensi syksyn sateet eivät enää oraita kurita.
"Hankin GPS-ohjatun lanan oman tilan tarpeisiin ja urakointikäyttöön viisi vuotta sitten. Omilla pelloillani oli lammikoita keväällä eikä syysviljojen viljely onnistunut. Urakoin pellontasauksia muille viljelijöille koko Etelä-Suomen alueella. Kysyntää on tasaisesti läpi kesän", Parikka kertoo.
"Pellon muotoilulla pystytään korvaamaan täydennyssalaojitusta, sillä salaojien kuormitus tasaantuu samalla, kun pellon pintakin tasaantuu. Salaojituksen pitää toki olla kunnossa ja putket auki, jotta muotoilusta saadaan täysi hyöty."
Lanauksen ansiosta Parikan omien peltojen vesitalous parani ja syysviljojen laajempi viljely mahdollistui. Esimerkiksi viime talvena Parikan Vahdossa sijaitsevilla pelloilla ei esiintynyt lainkaan talvituhoja. Pellot myös kuivuvat tasaisesti. Asiakkaat ovat saaneet samanlaisia tuloksia.
Parikan kokemukset italialaisesta Mara 50 MDE -lanasta ovat hyvät. Viiden metrin lana ja siihen yhdistetty Trimblen satelliittipaikannustekniikka ovat toimivia. Lanaa säädetään isosta kosketusnäyttötaulusta.
Vetokoneena Parikalla on lisäpainoineen yhdeksän tonnin painoinen ja 210-hevosvoimainen Fendt 722 Vario. Traktorilta vaaditaan 3 200 kiloa painavan lanan edessä riittävästi tehoa ja massaa, jotta homma sujuu. Paripyörät ovat luonnollisesti vakiovaruste peltoa muotoillessa.
"Lanaus vie keskimäärin 2,5–4 tuntia hehtaaria kohden riippuen siitä, kuinka paljon maamassoja pitää siirtää", Parikka laskee.
Parikka laskuttaa asiakkaalta tuntihinnan, koska hehtaarin viemää työmäärää on vaikea arvioida etukäteen.
Ensimmäisenä työnään Parikka ajaa traktorilla tasattavan lohkon läpi, jolloin GPS-laitteisto muodostaa lohkon sen hetkisistä maanmuodoista kartan. Data siirretään traktorin GPS-järjestelmästä muistitikulla tietokoneelle, joka laatii Optisurface-ohjelmistolla kartat tasaukseen.
Parikan salolaisen asiakkaan, Joensuun kartanon, tilanhoitaja Kari Ehrnrooth on ollut tyytyväinen lanauksen tuloksiin.
"Tasasimme kolme vuotta sitten lohkon, jolle oli tuotu täytemaata sokeritehtaalta. Omin voimin tasaaminen ei onnistunut, sillä pelkkä silmä on huono apuväline pellon muotoilussa. GPS-lanalla homma onnistui hyvin", Ehrnrooth kuvailee.
Tänä vuonna tasattava kahdeksan hehtaarin peltolohko on muodostettu useammasta lohkosta avo-ojat peittämällä.
"Lohko on ollut allasmainen ja rankkojen sateiden jälkeen vesi on jäänyt pellolle seisomaan ja liettänyt pinnan. Sorasilmäkkeiden tekeminen ei auttanut, kun pellolla oli liikaa korkeuseroja."
"Pellon muotoilu on samanlainen peruskunnostustoimi ja investointi kuin salaojituskin. Tällaiset perusinvestoinnit kannattaa tehdä, vaikkei se ilmaista olekaan. Nyt lohkolle voi jälleen kylvää syyskasveja. Meillä on tarkoitus jatkaa muotoiluja muillakin lohkoilla, jos sopivia syyskelejä tulee", Ehrnrooth sanoo.
Maan rakenteen parantaminen on Markku Parikalle sydämenasia ja siksi hän urakoi myös jankkurointia. Jankkuroinnilla saadaan rikottua tiivistynyt kyntöantura, jolloin vesi imeytyy paremmin maahan ja kasvien juuret pääsevät kasvamaan syvemmälle.
Parikka valitsi jankkuriksi kolme metriä leveän Agrisem Cultiplow’n. Kyseisessä jankkurissa on vaakatasoon sijoitetut metallilevyt, jotka kulkevat maan alla. Levyt kohottavat pintamaan tasaisena kerroksena, mutta eivät sekoita sitä. Jankkuri voidaan säätää kulkemaan 15–35 sentin syvyydessä.
Parikka panostaa omalla tilallaan maan rakenteeseen myös välttämällä turhaa muokkausta ja viljelemällä syyskasveja mahdollisimman paljon. Tavoitteena on tänäkin vuonna kylvää syyskasveja kahdelle kolmasosalle peltoalasta.
"Ympärivuotinen kasvipeitteisyys on maan rakenteen ja ympäristönkin kannalta todella tärkeää. Juurimassaa pitää myös saada peltoihin lisää", Parikka painottaa.
