Eläinsuojelujärjestöt syyttävät syyttäjää lepsuilusta
Useat eläinsuojelujärjestöt katsovat, että syyttäjä väheksyy eläinsuojelulakia arvioidessaan rikosten vakavuutta. Viime vuonna syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin 34 epäillyssä rikoksessa.Viisi suomalaista eläinsuojelujärjestöä vaatii syyttäjältä ja oikeuslaitokselta ryhtiliikettä suhtautumisessaan eläinsuojelulakiin ja epäilyihin sen rikkomisesta.
Ongelmia on järjestöjen mukaan myös eläinsuojelulain monitulkintaisuudessa. Syyte on jätetty nostamatta muun muassa siksi, että eläimen omistussuhteeseen perustuvat hoitovastuut ovat epäselviä.
Syyttäjänvirastojen välillä on myös eroja siinä, miten ne ovat lakia tulkinneet.
Viime vuonna syyttäjä päätti jättää 34 epäillyssä eläinsuojelurikoksessa nostamatta syytettä.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Eläinsuojeluliitto Animalia ovat kannanotossaan huolissaan syyttämättäjättämispäätöksistä, jotka ovat heidän mukaansa perusteettomia.
Kannanoton mukaan syyttäjä päätti olla nostamatta syytettä tapauksissa, joiden voi katsoa aiheuttaneen eläimelle turhaa kärsimystä.
Järjestöt nostivat 34 tapauksesta esiin seitsemän. Yhdessä tapauksessa pariskunta jätti kissan ilman hoitoa kahdeksi viikoksi, toisessa koiraa pidettiin kytkettynä ja ilman ruokaa useita päiviä autossa ja kolmannessa toukkien aiheuttamasta koiran hengen vaarantaneesta tulehduksesta kärsinyttä eläintä ei viety lääkäriin.
Yksi tapauksista puolestaan koski pentutehtailua vakavasta perinnöllisestä sairaudesta kärsivällä koiralla.
”Eläinsuojelurikoksista langetettavat tuomiot ovat myös yleensä alhaisimpia mahdollisia. Yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko”, järjestöt huomauttavat.
”Se, että monista selkeästi eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää ilman mitään tuomiota tai rangaistusta, kertoo eläimen tuskaa vähättelevästä asenteesta”, toteaa järjestöjen yhteisessä tiedotteessa Hesyn puheenjohtaja Susanna Paavilainen .
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
