Viljelijä voi varautua runsaisiin sateisiin

Salaojitus on kallis investointi, mutta johtaa ylimääräiset vedet tehokkaasti pois ja parantaa kasvua. Hannu Vähäaho (oik.) Salaojapalvelu Savolasta asensi salaojaputkea Ruukin peltopäivässä keskiviikkona. Kuva: Pekka Fali

SIIKAJOKI (MT)

Pellot muistuttavat järviä, kasvit tukehtuvat, eikä isoja koneita kannata edes käynnistää. Sääennustekin lupaa jatkuvaa sadetta. Tuttu tilanne kuluneelta kasvukaudelta.

Ruukin maaseutuopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) yhteistyöyrityksineen järjestivät keskiviikkona opiston pelloilla teemapäivän "Mitä tehdä kun kaikki menee pieleen?".

Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Se voi tietää jatkoa kesille, jolloin sataa runsaasti ja pitkään.

Ruukin maaseutuopiston rehtorin Esa Lehdon mukaan monella pellolla on puutteita perusasioissa. Runsaisiin sateisiin voi varautua.

Pelto pitäisi lanata kuperaksi, jotta vesi poistuisi paremmin. Lisäksi maan kuivatus ja rakenne pitäisi saattaa kuntoon.

"Nämä asiat on tiedetty 1800-luvulta lähtien", Lehto toteaa.

On vain kustannuskysymys, mihin on varaa investoida, kun vilja hinta on surkea ja maatilojen talous tiukassa.

Salaojitus maksaa noin 2 500–3 000 euroa hehtaarilta.

"Se on kallis hinta suhteessa pellon hintaankin. Jos ojitus jätetään tekemättä, se tulee kuitenkin vielä kalliimmaksi", Lehto sanoo. Salaojitukseen saa 30–35 prosenttia investointiavustusta.

Luken tutkijan Timo Lötjösen mukaan nykyiset ojitukset on tehty pitkälti 1970 ja -80-lukujen vaatimusten mukaan, jolloin rankkasateet eivät olleet niin yleisiä kuin nyt ja koneet olivat paljon nykyistä kevyempiä.

Pohjois-Pohjanmaalla on paljon peltoja vielä sarkaojissa.

"Jos ojat pidetään hyvin perattuina ja sarat oikein muotoiltuna, sarkaojitettu pelto toimii rankkasateen sattuessa jopa paremmin kuin kehnohko salaojitus", Lötjönen sanoo.

Nykykoneilla sarkojen kiertely on kuitenkin kömpelöä, lannoitteita päätyy vesistöihin ja sarkaojien kunnossapidossa on aikamoinen työ, hän lisää.

Lötjösen mukaan salaojitus tuo yli kymmenen prosenttia lisää viljelymaata käyttöön.

"Hyvin toimivan salaojituksen edut ovat siis ilmeiset."